Siipan kätköistä löytyi mökki.

Mökki on hiljalleen lähtenyt elämään. Ensin se sai katteet ja uutta väriä pintaan. Mökki muuttui jo siitä huomattavasti alkuperäiseen verrattuna. Huopakatto syntyi kitistä ja hiekasta. Posti toi yllättäen myös Eijalta veneen, joka istuu mökin mittakaavaan melkoisen hyvin.

Eevertin maailmassa mökki on sijoittunut hyvien metsästys-, kalastus- ja marjamaiden tuntumaan kirkasvetisien pikkujärven rannalle. Sinne on hyvä vetäytyä aika-ajoin kotikylän melskeestä. Siispä rakennuksesta syntyy kalamaja. Autiotupa-tyyppinen asuintila ja ruoka/kala/tarvike varasto toiselle puolelle.

Mökin sisustamiseen tarvittiin tietenkin sahaa, jonka taannoin hankin. Siispä esille ja keittiö muuttui hetkeksi mahtavaksi verstaaksi. Kone ei pitänyt juuri ompelukonetta isompaa ääntä, eikä roskaakaan mitenkään ylenpalttisesti tullut. Noh, en minä tietysti niin kovin isoja asioita sahaillutkaan. Ostin siis kuviosahan ja sahailin etupäässä suorakaiteen muotoisia palasia ;D. Pöydän ja penkkien jalat ovat kyllä varsin muotoiltuja!

Hyvä alku kuitenkin. Olen oikein tyytyväinen hankintaani.

Tuvan puolelle tarvittiin tietenkin pöytä ja penkit. Siinä on hyvä kahvit juoda ja kynttilää poltella. Sähköjähän mökissä ei tietenkään ole ollenkaan. Väliseinääkin jo pikkuisen tuli laadituksi. Irti vielä ja täysin viimeistelemättä. Pöytä on ohuesta vanerista ja kuvioidut jalat balsaa. Yritin tehdä niistä vanhan näköiset. Liekö tulleet todella vanhoiksi 🙂 No, katsotaan pysyvätkö sellaisina. Liina pöydälle ja ihan ensimmäiset verhoni ikkunaan, kun kerran sellainen väliseinään tuli. Verhokankaat Peikkoneidin paketista.

Paljon on vielä tuvassakin laittamista. Kamina pitäis saada ja pikkuisen keittiötarviketta ja ehkä laverikin, että voisi yöpyä kalareissulla.

Kaminan / Porinmatin paikka on katsottuna ja katollakin savupiippu (viinikanisterin hana) valmiina. Tulikin kaminaan syntyy puretusta pattertuikusta. Kaikki vaan odottavat nyt varsinaisen kuoren löytymistä. Nyt ei tunnu mitenkään silmä löytävän materiaalia mistä sen rakentaisi. No, se tulee varmasti vastaan joku päivä.

Vajan puolelle tulee tietenkin kalastusvälineitä ja säilytys/säilöntä astioita. Tiinuja ja sen sellaisia. Suolakalaa varmaankin säilötään, hieman kuivalihaakin kevättalvella täytyy laittaa kuivumaan, puolukkatynnyrikin kaipaa täytettä. Ai että miksi tynnyrillinen? Jostain hämärästä lapsuuteni muistikuvissa se oli todella tynnyrillinen survosta mikä ilmestyi syksyisin kuistille. Mutta siitä sitten lisää kunhan aika koittaa.

Väliseinä vajan puolelta näyttää tältä. Meinasin ensin laatia ikkunaan näkymän järvelle tuvan puolelta. Taidan jättää sen ajatuksen johonkin toiseen projektiin. Ihan kivala tuntuu näkymä tupaankin ja toisinpäin ”vajaan”.

Tästä tämäkin projekti lähtee etenemään, hiljalleen, mutta minnekäpä tässä kiire olisikaan.