Eevert on viimeaikoina perehtynyt taiteeseen. Erityisesti maalaustaiteeseen ja kansallistaiteilijaamme Pekka Haloseen. Halonen rakasti ja arvosti luontoa mitä suurimmassa määrin ja Eevertin on aina ollut helppo samaistua häneen.

Eevertin tie vei eräänä päivänä Halosenniemeen. Komea oli talo ja tilukset. Ei tarvitse ihmetellä, että niin kauniita tauluja on täällä tehty ja työstetty.

Rantakalliolla kasvaa monia käkkärämäntyjä, jotka ovat tuttuja monista maalauksistakin. Kiemuraiset ja tuulen riepottelemat puut ovat olleet innoittavia monella tapaa. Niin vain mäntykin kasvaa olemattomassa maassa ja kestää monenmoiset tuulet ja tuiverrukset. Sitkeä se on niinkuin suomalainen, myhäilee Eevert tutkaillessaan rannan kasvustoja.

Kerrotaan, että korkealla Halosenniemen kalliolla kasvoi pieni ja sisukas mänty, josta Halonen maalasi monia tauluja. Leikkisästi hän kutsui puuta ”Miljoonamännyksi”, koska perhe oli saanut paljon rahaa taulujen myynnistä. Jotkut taiteilijat myyvät taulujaan elinaikanaankin hyvin tai ainakin niin että saa elätettyä perheensä. Harmittavan moni taiteilija nousee arvoonsa vasta kun elämä on jäänyt taakse, tuumii Eevert katsellessaan jykevää rakennusta edessään.

Halosenniemen saunalla Eevert istahtaa hetkeksi katselemaan Tuusulanjärven lempeitä laineita. Tällä saunalla ja kuistilla on aikanaan varmasti monet ikiaikaiset ajatukset tulleet sanotuksi ja myöhemmin ne on taltioitu niin musiikkiin, maalaustaiteeseen kuin kirjallisuuteenkin. Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö vietti aikanaan aktiivista kanssakäymistä toistensa kanssa.

Halosenniemessä näytti olevan menossa maalauskurssit parhaillaankin. Maiseman taltijoijia oli hiljaisessa ja keskittyneessä työssään siellä täällä.

Maalauksista innostuneena Eevert hankki itselleen arvokkaan taulun samalta reissulta.

Kuutamo, 1913

”Käkkyrämänty lumisella kalliolla. Taivaalla näkyy Haloselle harvinainen nouseva täysikuu kellertävänä ja kalpeana. Taivas turkoosiinvivahtavan vaaleansininen, lumessa vaaleanpunervaa ja sinililaa. Käkkyrämänty ja osa katajaa ovat havunvihertäviä, eivät lumisia.

Kuvauksen kohteena oleva mänty on Halosenniemen kallioilla kasvanut käkkärämänty. Pekka Halosen pojan, Antti Halosen mukaan käkkyrämänty oli Halosenniemen kaikista ”puumalleista” paras riippumatta Pekka Halosen tyylikausista ja aiheenvaihteluista. ” Lähde