Perinteiseen tapaan niin Helsingissä kuin muuallakin valtakunnassa järjestetään  vuosisataisten perinteiden mukaisia silakkamarkkinoita. Markkinat ovat jääneet Eevertin mieliin jo poikavuosilta. Isoäiti, joka asui Helsingissä aivan torin tuntumassa kutsui kaukaisemmat sukulaiset vierailulle luokseen juuri silakkamarkkinoiden aikaan. Tori oli jännittävä paikka. Tuohon aikaan sinne oli kokoontunut täydessä lastissa olevia kalastajaveneitä vaikka kuinka kaukaa. Usein kuuli puhuttavan ruotsin kieltä. Silloin pienelle pojalle tuli tuntuma siitä että oltiin kaukana valtamerien takana tuntemattomassa satamassa. Eipä arvannut nuori mies silloin sitä kuinka maailman meret tulevat vielä kuljettamaan.

 

 

Veneet tulivat odottamaan satamapaikkaansa jo hieman ennen markkinoiden alkua. Silloin saattoi rannalta nähdä veneiden kokoontuneen kaupungin edustalle odottamaan lupaa rantautumiseen. Tulijoita oli paljon, sillä kalastajille markkinat ovat aina olleet syksyn yksi merkittävimmistä kauppatapahtumista. Monille saaristojen asukkaille markkinat olivat se ainoa kerta vuodessa kun kaupunkiin omista töistään pääsi.

 

 

Kun asettautuminen alkoi, oli laiturilla melkoinen vilske ja vilinä. Veneitä kiinnitetään ja paikkoja laitetaan valmiiksi asiakkaille. Ollaan ystävällisiä naapurivenekunnalle ja syrjäsilmin katsellaan kuinka montaa sorttia herkkua ja suolakalaa on toisilla tarjolla. Alkuun markkinoille tuli pääosin kalaa. Ajan myötä myös myytävät artikkelit ovat lisääntyneet ja tarkolle on tullut kaikkea satoa säilöttynä mitä mainioimpiin mausteliemiin. Ja saaristolaisleipä! Voiko parempaa ollakaan kuin siivu tuota vahvanmakuista leipää sipaisulla voita.

Isoäidin seurue liikkui tärkeän näköisenä venekunnalta toiselle ja maisteli kunkin antimia. Ensimmäisen päivän, toisen päivän ja ehkä kolmantena päivänä matroona sitten osti armolisesti suolakalatynnörin talven varalle. Pienenä poikana Eevert mietti, miksi niitä niin kovin tarvitsee maistella. Isompana miehenä hän jo oivalsi että se oli tapa seurustella, tavata niin saaristolaisia kuin kaupunkilaisiakin ja olla esillä.

Totuttuun tapaan Eevertkin on hankkiutunut markkinoille. Ja tehnyt osaltaan hankintoja ja tukenut saaristolaisten elinkeinoa. Eevertille riittää valintaa mainiosti yksi päivä. Maisteltua saa silloinkin tarpeeksi.

 

 

Eevertin matkaan on tarttunut säilykkeitä ja leipää kalojen ohella. Mainioita punajuuria ja saarisolaispikkelsiä. Pieniä maustekurkkujakin on löytynyt mukaan. Eevert pitää kovasti maustekurkuista ja onkin lähimarketissa tuttu näky kurkkutynnyrin luona.

Aikanaan Eevertin kotitalon pihapiirissä oli nuoria vetreitä mustaviinimarjapensaita. Saapuipa kerran taloon mies joka kyseli emännältä lupaa kerätä pensaan lehtiä syöpälääkkeeksi. No toki Taavitsaisen emäntä sellaiseen tarkoitukseen antoi pensaitansa riipiä. Jouluksi sitten emäntä vastaanotti keräystä tehneeltä mieheltä ainakin 20 litran tynnyrillisen – maustelurkkuja. Liemessä oli kaikkien hämmästykseksi mustaviinimarjapensaan lehtiä. ”Että semmoista syöpälääkettä” oli emäntä virkkonut ja hymyillyt omituiselle lehtienkerääjälle. Olisipa tuo niitä saanut ihan säilöntäänkin ilmaiseksi jos olisi pyytänyt.

 

 

Markkinoilla tuli maisteltua kaikenlaista. Kotiin päästyä maukas ja tuoksuva saaristolaisleipä ja reilut suolasilakat houkuttelivat vielä siinä määrin, että mies teki itselleen voileivän ja otti kaveriksi lasillisen raikasta maitoa.

Välipalansa Eevert nautti hiljakseen ja aivan kuin tunnustellakseen esiin pulpahtavia markkinamuistoja pienestä pojasta lähtien. Tuttua ja turvallista, taitaa olla jo monessa polvessa sillä on tainnut syysmarkkinoita vietetyn jo useampia vuosisatoja.

 

 

Hyvä on iltaa istuskella. Leivän päälle on hyvä keittää vielä kunnon kahvit.

_________________________________________________________________________

Satamakuvat ovat Fiskarsista Fiskars 1649 -näyttelystä. Kannattaa käväistä jos matka sinne päin vie. Näyttely esittelee ruukin historiaa ja pienoismallit havainnoillistavat raudan valmistuksen monet eri vaiheet. Taidokkaasti tehty. Lasin takaa kuvailin, joten epätarkkuutta ja heijastumia ei voi estää. Harmi 😉

Markkinatuliaiset yms. ovat sieltä täältä ja osa omiakin tuotoksia. Hovihankkijaltani Jatalta ainakin osa.