Laitetaanpas välissä tämän hitaahkosti etenevän projektin kokonaiskuvia esille. Ikäänkuin väliraportiksi näin puolen vuoden ahertamisen jälkeen. Monenlaista on kokoajan kesken ja suunnittelilla, mutta valmiiksi saakka saatettuja töitä aika hissuksiin putkahtelee näkyville. Kesä on kulunut ainakin minulla enempi hankintojen ympärillä ja kyllä niitä onkin tullut tehtyä varsin tarpeeksi 😉

Talon huonejärjestys on alkuperäisestä hieman muuttunut, mutta pääsääntöiseti suunnitelmani mukainen. Portaat olen yksi kerrallaan poistanut ja siksi katto/lattiapaloissa on vielä aukkoja jotka näkyvät. Täytyy niitä peitellä kunhan kerkiää. Tilaa tuli kuitenkin niin paljon enemmän että en enää haikaile niiden perään. Tilat on helpompi kalustaa ja huonekalujakin mahtuu sujuvammin.

Olen kalustanut kaikkia tiloja yhtäaikaa, keskittymättä oikeastaan mihinkään. Olen huomannut, että jotkut työskentelevät huone kerrallaan ja saatuaan sen valmiiksi siirtyvät seuraavaan tilaan. Täytyy kokeilla sitäkin, sitten joskus, jossakin toisessa talossa 😉

Alkuun Eevertin makuukamari sijaitsi talon ullakolla, paikassa missä äitini vanhan kotitilan päärakennuksessa oli nuorten tapana nukkua. Se oli aikanaan eräänlainen riitinomainen siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen kun pääsi alakerran kamarista omaan paikkaansa ullakon päätyhuoneeseen. Taisi olla ainoa kalustettu huone jännittävällä avoullakolla.

Eevert siis muutti sänkynsä ullakolta alakertaan. Se on varmasti vanhalle miehelle parempi ratkaisu muutenkin jo renklaavan polvensakin takia.

Makuukamarin nurkassa on ihan ensimmäin varsinainen askarteluni nukkekotiin. Pönttöuuni. Sänky on omaa tuotantoa, keinutuoli ja kaappi ostotavaraa, matkalaukku MarEven nukkekodin voittoja, päiväpeite Jaanalta. Kori löytönä Sinellistä.

Sauna on edelleen talon ylpeys. Siellä on kaikki itse rakennettua. Paljon vielä puuttuu pikkuasioita ja tarvikkeita. Kylpemään kuitenkin pääsee jo oikein hyvin.

Keittiötä pyrin myös rakentamaan paljon itse. Liesi on ensimmäisiä töitäni sekin. Pyrin tekemään tulisijat ensin ja muuta vasta sitten. Pitkään tila oli vain ruokapöydän varassa, mutta nyt sinne on jo valmistunut astiakaappikin. Tiskipöytä on vielä hieman vaiheessa yläkaapiston osalta kun ne pienet saranat loppuivat ja uusien hankkimiseen meni aikaa. Nyt on saranoita mutta aika käypi vähiin 1:1 kiireiden takia. Alussa ainakin. Tiskikaapista puuttuvat ovet ja valo. Sekä tietenkin sisältö, ihan niinkuin kaikista kaapeistani vielä.

Olohuone on osittain omatekemää, mutta isommat huonekalut ostotavaraa. Ihmeen hyvin asettuvat keskenään. Tällä linjalla varmaan jatkuukin ja se hissuksiin täydentyy. Kuvan ottamisen jälkeen löysin Minimaailmasta (saranahakureissulta) muutaman hyvän tuolinkin ruokapöydän ympärille, joiden tuunaaminen kyllä odottelee vielä jonkin aikaa.

Kattaukseen on käytetty kauniita astioita Doloresiltä. Lautaset ja lasit halusin ehdottomasti hankkia. Kesäreissulta hankkimani ruokailuvälineet kaipasivat tietenkin ympärilleen ”oikeat” astiat.

Kalamalja on löytänyt paikkansa takan päältä. Se voi siellä oikein hyvin ja iloisena polskuttelee pitkin päivää seuraten isännän puuhailuja uteilaana.

Ullakolla olevat tilat ovat muuntautuneet ehkä eniten. Alunperin suunnittelin avoullakkoa jossa on jos jotakin vanhan talon vaiheista jäänyttä rompetta.

Kerran vieraita odotellessa sinne kuitenkin rakentui pieni japanilaistyyppinen aterianurkkaus ilahduttamaan vieraita ja havainnollistamaan teeman mukaista illanviettoa muutenkin. Se ajatus iti enemmänkin ja niinpä tilasta muodostui pieni erilaisuus taloon. Ja varmaan pysyykin. Tunnelmaan ja ajatukseen olen itsekin tyytyväinen ja viehtymykseni aasialaiseen kulttuuriin tulee näin omalta osaltaan hieman tyydytetyksi. Kalusteet ovat omaa tuotantoa. Tila odottaa vielä ”oikeaa” tatami lattiaa, sitten joku päivä. Etualan bentoboxi on Nohnon taidokkaasti laatima herkku. Takimmainen on nyntynyt Neidon kanssa iltaa istuessa.

Oven taakse jäi se pieni ”makuusoppi” josta Eevert muutti alakertaan. Talon renki ehkä saattaa asettua sinne. Ai mikä renki? Se joka ei ole vielä esittäytynyt. Ei taida kehdata kun raukalla ei ole muuta kuin kumisaappaat jalassa. Neito rakentelee sitä äidin seurana silloin kun käy kylässä ja on värkkäysvaihde päällä. Yhteistä kivaa 🙂

Keittiön vieressä on kylpyhuone. Tila on aivan alkutekijöissään vielä. Lattiasta olen jopa ylpeä. Sopisi kyllä paremmin johonkin muunlaiseen (ranskalaistyyppiseen?!) taloon. Laatat ovat itsetekemiä ja väritys aivan käsittämätön. Monta sinisen eri sävyjen kerrosta päällekkäin ja saumaus ihan miten sattuu. Kalusteet minulla oli olemassa jo ennen taloa.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin…