Savusaunasta kehkeytyy oikein mukavan haastava projekti.

Ajatellaanpa saunaa. Siellä ei juuri muuta ole kuin tulipesä ja lauteet. Tulipesää on nyt värkätty viikko tolkulla ja aika vaiheessa tuntuu vieläkin olevan. Kivikuormakin vielä tulematta. (= löytämättä).

Tulipesää on myös mallailtu kaavailtuun tilaan. Alkuun ajattelin että teen uusiksi (sisärakentamalla) yhden seinän. Pistän ison ikkunan piiloon ja teen sen räppänän. Sehän ei tietenkään toiminut oikeasti, sillä muut seinät ovat eri materiaalia ja eri väriä. Vähitellen on sitten sauna paneloitu kauttaaltaan uudelleen….

 

 

Tässä kohtaa ollaan kattoa vailla. Sekään ei jäänyt rauhaan tämän kuvan ottamisen jälkeen. Eihän se katto voi olla tasaisen vaalea. Ei auttanut muuta kuin kaivella lisää balsan palasia esille ja leikellä myös kattoon paneli. Katon paneliin pistin pienen tipan liimaa kiinnittämään se paikoilleen. Liima oli Erikeeperiä, joten sen saa liottamalla irti jos talon haluaa palauttaa entiseen olotilaansa. Muut panelit ovat irrallaan paikoillaan.

 

 

Katon kun sai paikoilleen tila pimeni entisestään. Alkaa olla vähitellen yhtä tummaa kuin oikeassakin savusaunassa.

Tässä vaiheessa Eevertin sormissa jo rahisi tulitikut valmiina sytyttämään ensimmäisen pesällisen. Se ensimmäinen lämmitys on kuuleman mukaan tehtävä taidolla ja kunnioituksella, että saunasta tulee hyvätapainen ja antaa kylpijöille lempeät löylyt.

Ensimmäisessä pesällisessä voi olla isompaa sekapuuta, mutta mitä pidemmälle lämmitys etenee niin sitä pienemmiksi on puut pilkottava, neuvoo Eevert asiantuntevasti.

Sytytellessään pesä mies tapailee kalevala-sävelmällä saunalorua. Mistä lie muistiinsa poiminut  kalevalalaisen pätkän:

 

”Terve löyly, terve lämmin terve henkäys kiukainen, kylpy lämpimäin kivisten, hiki vanhan Väinämöisen.

Löylystä vihannan vihdan, tervan voimasta terveiden. Löyly kiukahan kivestä, löyly saunan sammalista.

Tervehyttä tekemähän, rauhoa rakentamahan, kipehille voitehiksi, pahoille parantehiksi.”

 

Kalevalaisen laulun sävelen mukana pesään asetetut puut syttyvät ja pian täyttää saunan tuttu ritinä. Hiljalleen savu täyttää tilan. Hyvin tuntuu toimivan, myhäilee Eevert Tenhon heilutellessä vinhasti häntäänsä vieressä. Hieman menee savu Tenhon nenään kun välillä aivastelee ja ravistelee päätään.

 

 

 

Tästä tuli samalla myös projekti, jota on kertakaikkisen mahdotonta kuvata. Täytyy vissiin perehtyä pimeä- ja hämärävalokuvaukseen sitten jokupäivä.

Lauteet puuttuu, mutta puiden polttaminen on aina mukavaa. Vähät lauteista 🙂