Zillertaler Höhenstrasse
Komeana pysyttelevä keli houkutteli seurueen jälleen tien päälle. Oli luvassa kuuma päivä joten vaeltelut paahteisilla rinteillä eivät olleet ensimmäisenä mielessä.
Vanha alppitie Zillertaler Höhenstrassen Eevert oli aikaisemmin ajellut vain osittain. Nyt oli hyvä päivä ajaa se koko 50 km pituudelta.
Tie mutkittelee Hochzillertalin rinteitä yli 2000 metriin saakka. Joillakin kohden tie on hyvinkin kahden auton mentävä, mutta ylhäällä hädintuskin yhden.
Alkujaan tie on ollut paikallisten maanviljelijöiden ja metsästäjien kulkuväylä. 1960-luvulla osia siitä avattiin yleisölle ja siitä pitäen ovat maisemista päässeet nauttimaan myös turistit.
Tienhoitaminen noissa olosuhteissa on kallista, siispä tien käytöstä maksettiin 8 euron lisämaksu. Maksu määräytyy kulkuneuvon tai henkilöiden lukumäärän perusteella.
Jokapuolella on paljon varjoliitäjiä. Täältäkin löyty hieno paikka lähteä liitoon. Aina liitäjän varjo ei aukea kunnolla ja harrastaja joutuu aloittamaan alusta.
Laji on kehitetty Alpeilla 1970-luvulla, kun laskuvarjoharrastajat halusivat liitää tavallista laskuvarjohyppyä pidempiä matkoja vuoren rinteillä nauttien maisemista.
Yksi liito hyvissä olosuhteissa voi kestää hyvinkin kauan.
Tiellä oli sopivia ulokkeita pysähtymispaikoiksi. Vaikka avoautolla ajelee ja kuvien napsiminen on helppoa vauhdissa (hurjat 20km/h), niin toki parempia otoksia tulee harkiten. Maisemia on mukava myös katsella pidempään ja taltioida kylmän talven varalle muistiin.
Tien varrella on myös muutama Alm ravitsemassa kulkijoita. Hirschbichlalm Guest House avattiin 1973. Se on alusta alkaen tarjonnut myös paikallista musiikkia kulkijoiden iloksi. Musiikki on alueen kehitykselle ollut muutenkin merkityksellinen. Tunnettu The Zillertaler Haderlumpen on täältä kotoisin.
Siellä Eevertkin pysähtyi ja tilasi juustovoileivän.
Kappeli oli tännekin rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 1984. Pääosin talkoovoimin Kaltencaherin kunnan ja paikallisten yhdistysten (suojeluskunta sekä metsästysseurat) avustuksella rakennettu. Kappeli on Kaltenbachin suojelupyhimykselle Hubertukselle omistettu.
Monenlaista kulkijaa löytyi tien varsilta. Hurjimmat kävelivät tai ajoivat polkupyörällä ylös. Motoristeille reitti on varsin kaunis ja mukava ajella. Olipa mukana useampi Vespakin. Taitaa olla moottori kovilla, mietiskeli Eevert niitä katsellessaan.
Päivä oli paahteinen yläilmoissa. Alas laaksoon laskeuduttua lämpömittari nousi parhaimmillaan +35,5 asteessa. Ylhäällä oli jokusen asteen viileämpää.