Via Per Aspera Ad Astra – blogissa on ollut meneillään kiinnostava sarja: Missä olit silloin? Viimeisin artikkeli on kesäkuun muistoja reissuista ja tapahtumista. Se johdatti minut selaamaan arkistoja ja valokuvakansioita. Vietin mukavan muisteluhetken niiden kanssa.
Pääosan työurastani olen kesäkuita viettänyt erilaisilla leireillä nuorten ja varhaisnuorten kanssa. Vasta myöhemmin olen saanut kesäkuuta myös omaan käyttööni. Muistot eivät siis kovin pitkälle ulotu. Jotakin löysin ja toki haluan niitä myös kanssasi jakaa tänään 🙂
Asuntoautolla Eurooppaan 2002
Elämäni on jakautunut monin tavoin nykyiselle ja edelliselle vuosituhannelle. Niin työ kuin perhesuhteissakin on tapahtunut olennaisia muutoksia vuosituhannen taitteessa. Tässä muutoksen aikakaudessa kokosimme porukan yhteen ja lähdettiin kiertämään asuntoautolla Euroopan ympäri. Reissu kesti hyvin pari viikkoa ellei vähän ylikin.
Kahden perheen lapset ja aikuiset pistettiin pieniin tiloihin hioutumaan. Ja kyllä hiouduttiinkin 🙂 Nuoriso oli hyvässä esiteini- ja teini-iässä ja tunteita riitti. Tosin voin todeta että hämmästyttävän sopuistasti pärjättiin koko reissu. Monta uutta paikkaa ja kokemusta. Itse, eikä omat lapseni, olleet aikaisemmin näin laajasti reissanneetkaan. Oli hienoa kun sain sen mahdollistettua heille.

Tällä reissulla syntyi rakkauteni vuoriin. Siinäkin suhteessa on merkittävä muutos edelliseen vuosituhanteen. Siihen saakka oli kävellyt Lapin polut moneen kertaan ristiin rastiin työssä ja vapaalla. Asuntoautoreissu avasi ajatukseni siihen, että Alpeilla voi myös patikoida ja nauttia hieman toisenlaisesta luonnosta. Tuon reissun jälkeen Alppiretket ovat olleet monena kesänä isona osana lomaa.
Thaimaa 2008
Kaukomaille ollaan suunnattu muutamaan kertaan. Ensimmäinen reppureissu suuntautui Japaniin. Seuraava reissu kohdistui Thaimaan Hua Hiniin mukavaan muumitaloon. Talo on brittiomistuksessa ja vuorasimme sen kuukaudeksi, ehkä vähän ylikin. Kylä oli vartioitu ja erittäin rauhallinen.
Päivittäin tehtiin retkiä ja reissuja ympäristöön. Loppuaika nautittiin omasta talosta ja rauhasta uiden ja pelaillen.
Reissu oli sen verran pitkä että viisumin takia piti välillä piipahtaa muualla. Tällä reissulla käytiin Vietnamissa viikonloppu. Se oli noin puolivälissä matkaa. Lapset tulivat loppulomaksi nauttimaan sadekauden helteistä. Tosiaan, oltiin sadekaudella reissussa. Se sade tuli kyllä päivittäin ja kesti klo 16-16.15 ja sitä vettä tuli silloin kyllä paljon.

Bangkokista kävi vieraita viikonlopun verran. He elivät ja toimivat työssään paikallisten kanssa. Tutkailivat taloa, kylää ja ympäristöä ja totesivat että melkoisessa kuplassa taidatte elää. Ja kyllä, olimme sen huomannet. Elämä kylän muurin toisella puolella oli jotakin aivan muuta. Muumitalomme kattoterassin näkymät kertoivat aivan toisenlaisesta Thaimaasta aaltopeltimajoineen.
Vietimmekin paljon aikaa lähikylissä tutustuen paikalliseen elämänmalliin ja arkeen lomakuplamme ulkopuolella.
Palasimme talolle toisen kerran muutama vuosi myöhemmin. Silloinkin lapset sekä heidän puolisonsa tulivat parin viikon jälkeen mukaan.
Narrowboatilla Englannin kanaaleilla 2019
Juhalla oli ollut pitkään unelmana päästä Narrowboatilla ajelemaan kanaaleilla. Hän oli joskus päässyt hetkeksi jokiveneen kyytiin ja ihastunut rauhalliseen lipumiseen.
Siispä oli aika toteuttaa unelmia. Vuokrasimme Phantom-veneemme kahdeksi viikoksi ja lähdimme pienelle rengasreitille. Vene oli vanha ja täynnä vikoja. Ensimmäinen ongelma ilmeni jo ennen kuin pääsimme laiturialueelta ulos. Huolto tuli nopeasti ja parin tunnin uurastuksen jälkeen irroitteli moottoriin juuttuneen t-paidan irti. Ja matka pääsi alkamaan. Matkan varrella oltiin usemapaan kertaan yhteydessä vuokraajaan. Aina ne harmit hoituivat ja korjaaja singahti paikalle. Vanha ja valmiiksi kolhuinen vene oli kyllä kokemattomille pursereille ihan oivallinen. Sydän ei pysähtynyt ihan jokaisen pohja tai sivukosketuksen vuoksi suluilla.
Vauhti on tosiaan hidasta, kävelyvauhtia pääosin kauniissa ympäristöissä. Vastaavia veneitä on aikanaan käytetty hiili- ja tavara yms. kuljetuksissa niin että ne ovat olleet hevosvetoisia. Vierellä onkin usein leveä kävelytie ja jaloittelua voi harjoittaa niiden avulla. Lisäksi voimaharjoittelua sai tehdä lukuisilla suluilla joita matkan varrella oli. Korkeuseroja tasaamaan on rakennettu välillä monia sulkuja peräkkäin. Minä hoidin pitkälti sulkujen veimaamista. Parhaimmillaan niitä taisi olla 14 peräkkäin. Oli kädet jo aika hyytelöä viimeisen kanssa.

Jännempään kohtaan ajattelimme valmistautua rauhassa. Edessä oli kolmen kilometrin mittainen pimeä tunneli. Ajatuksena oli yöpyä ennen tunnelia ja aamulla sitten ottaa haaste vastaan. Niin ei käynyt vaan saavuttuamme tunnelille paikallinen tunnelivartija tuppasi meidät suoraan pimeyteen, sillä väylä lukitaan yöksi.
No siinäpä mentiin sitten. Pilkkopimeässä. Taskulampun etsimiseen meni pimeässä jonkin aikaa ja sen jälkeen pystyi vähän näyttämään missä reunat on. Keksin sitten ottaa Juhasta kuvan. Olispa kiva sellainen sitten kotona. No, en ajatellut sitten että jos otan kuvan niin salama sokaisee kuljettaja-miehen totaalisesti pitkäksi aikaa. Aikamoinen älämölö kaikui tunnelin seinistä.
Täällä taltiointi tunnelista siten kuin sitä olisimme suunnitelleet tekevämme 😀 Joku muu on ehtinyt valmistautua asiaan Tunneliin Sellainen erotus tästä taltioinnista meidän kulkuun oli että olimme ainoa venekunta tunnelissa ja käytössä oli vain melko valovoimaton taskulamppu.
Mukava kokemus. Oletko sinä ollut Narrowboatin mukana?
Nordkappiin ja takaisin 2020
Koronavuoden lomareissuun valjastettiin asuntoauto pariksi viikoksi. Suuntana Nordkapp. Asuntoauto on siitä hyvä että voi taukoja ja lepoaikoja pitää silloin kuin niitä tarvitsee. Saimme auton iltapäivällä ja pakkailtiin kaikessa rauhassa. Ajateltiin että lähdetään liikkeelle ja pysähdytään sitten jonnekin nukkumaan. Yksi etappi oli suunnitelmissa rovaniementyttären moikkaaminen, mutta sinne oli matkaa.
Lähdettiin liikkeelle ja kevään tiiviin työrupeaman jälkeen loma oli enemmän kuin odotettu ja tarpeen. Ajo sujui hyvin ja sitä jatkui. Kuskia vaan vaihdettiin välillä. Yö kului joutuisasti ja eipä aikaakaan kun olimmekin Rovaniemellä. Sinne piti jäädäkin, koska se tytär 🙂
Neito soitti aamulla ja kysyi oletteko jo lähellä? Vastasin että mentiin jo ohi. Tule napapiirille aamiaiselle.

Vietimme päivää Napapiirillä. Eevert pääsi moikkaamaan joulupukkiakin. Olenko kertonut että tytär on myös hyvää pataa joulupukin kanssa ja luotsaa vapaa-aikanaan turisteja Pukin pakeilla. Siispä käytettiin tämän mahdollisuus hyväksi.
Matka jatkui kohti Nordkappia. Paikka oli hiljainen. Muutama autokunta oli löytänyt tiensä sinne. Paikallisen yrittäjän mukaan korona vei turistit tyystin. Paikat olivat avoinna, mutta ihmiset puuttuivat. Keli oli sumuinen lähes koko vierailumme ajan. Kaunista ja karua oli se matka. Ja sinne on muuten pitkä matka auton penkillä.
Schmirn 2022
Alppireissut ovat osuneet pääosin heinäkuulle. Joskus on kesäkuun puolella päästy aloittamaan juhannuksen jälkeen. Reissuilla ollaan oltu pääosin tavallisten maatalojen ylläpitämissä asunnoissa tai majataloissa, joissa on tarjolla huoneistoja. Laitamme ruokaa myös itse, joten keittiö on hyvä olla olemassa. Pääosin ja tavoitteenakin on että ruokaillaan Almeilla patikoinnin lomassa. Aamu- ja iltapalat sitten asunnolla.
Reissut ovat olleet vähintään kolme viikkoa kerrallaan. Silloin ei tule kiirettä mihinkään. Voi pitää halutessaan lepopäiviä tai pidellä sadetta kämpillä. Tai vain nauttia maisemasta ja alppiauringosta kotiparvekkeella.

Teemme nykyisellään päiväretkiä maastoon. Itävallassa on paljon patikointiin sopivia polkuja ja ne on merkitty hyvin. Niissä löytyy myös värikoodit vaikeustason tai rankkuuden arvioimiseksi. Erittäin hyviä ovat perheille sopivat polut jotka sopivat hyvin myös iäkkäimmille retkeilijöille.
Alpit ja vuoret yleensä ovat hyvin hoitavia. Niissä on voimaa, hiljaisuutta ja jotakin sellaista ikiaikaisuutta joka tuo turvaa tullessaan. Siitäkin huolimatta että ne voivat näyttää myös sen karun ja vaarallisen puolensa hetkessä. Me olemme onneksemme säästyneet myös myrskyn tuhoista, joita kohtasimme eräänä vuonna useampien rajuilmojen muodossa. Siitä kerroinkin aikaisemmin artikkelissa Ennakoi ja huomioi.
Seuraan Fin in Tirol- blogia. Sieltä löytyy paljon ideoita ja tärkeitä huomioitavia asioita koottuna, jos olet suuntaamassa alppipoluille kenties ensimmäisiä kertoja. Meillä kertoja on takana jo paljon, silti mielelläni käyn katsomassa ja lukemassa mitä vinkkejä ja uusiä käyntikohteita voisi tulevaan reissuun ottaa mukaan.
Itävallassa ja Alpeilla ylipäätään on paljon annettavaa ja siellä on myös niin paljon paikkoja joita ei löydä turistioppaista. Salattuja laaksoja jotka vain löydetään ja ihastutaan. Omia reissuja olen paljon kuvannut sanalla pyhiinvaellus. Ne asettavat ihmisen omaan kokoluokkaansa luomakunnassa. Huolet ja murheet tuulettuvat rinteillä, energiaa ja voimaa saa niin kehoon kuin mieleenkin.
Ihan tässä jo odottaa tämän vuoren reissua 🙂
Aikaisemmin kirjoitettua
Missä olit silloin? blogihaaste, helmikuu
Heinä- elokuun valoja ja varjoja
Nyt on sinun vuorosi
Millaisia muistoja sinulle on karttunut kesäkuusta? Missä olet reissannut? Oletko ottanut osaa blogihaasteeseen?




2 Responses
Wow, teillä on ollut kyllä kiitettävästi kesäkuisia seikkailuja! Itse en ollut edes kuullut sellaisesta kulkuneuvosta kuin narrowboat. Opin nyt sinulrtra jotain uutta 😊. Asuntoautossakin olen ollut vain hetken aikaa pari viikkoa sitten, kun ystävät tulivat Turusta kylään.
Narrowboat on tosi hauska ja mukava tapa matkustaa. Hyvin rauhallista ja hidasta. Kerkiää aistia 🙂 Lisäsin artikkeliin vielä You Tubesta löytämäni videon tuosta tunnelista.
Mukava oli muistella tapahtumia ja reissuja. Kiitos innoituksesta 🙂