Kurssikeskus Kinanen

Huhtikuun kuvat kertovat

Puhallus vai punnerrus

Huhtikuun kuvat kertovat

Tartuin kuukauden kuvat kertovat blogihaasteeseen, jossa valitaan muutama kuva edeltävän kuukauden otoksista ja pysähdytään niiden ääreen hetkeksi. Vuosi on edennyt ja huhtikuun kuvat kertovat tänään oman tarinansa. Joka kuukausi keskitytään kolmeen teemaan: Arkikuvaan, juhlaan ja siihen mikä ei mennyt kuin Strömsössä.

Haasteen sain VIA PER ASPERA AD ASTRA blogista. 

Kevät on edennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Vasta oltiin vuoden alussa ihmettelemässä kuinka pitkäksi kevät vielä muuttuu ja nyt jo kesä kolkuttelee porstuassa. Itselleni kevät ja kesä ovat elämässä energisintä aikaa. Olen heinäkuun lapsi ja uskon syntymäkuukauteni vaikuttavan paljon siihen missä kohti vuotta viihdyn erityisen hyvin.

Arkikuva jostain syvältä 🙁

Olen ollut huhtikuussa paljon lomalla ja arki on pyörinyt kotona omissa askareissa. Jonkin verran on perheessä ollut liikkeellä flunssaa, mitä tuntuu olevan taas kovasti lähipiirissä. Itse poimin puolison kunnon flunssasta tapani mukaan yhden oireen. Aivastelun. Aivastelin ehkä pari päivää käytännössä putkeen ja sitten se oli ohi. Niin minun tapaistani. On hyvin harvinaista että hengitystieinfektiot tarttuisivät minuun kunnolla. Tyypillisempää on se että poimin toisiaan jonkun oireen hetkeksi.

Kiusallisempi vaiva arjessa on viime aikoina ollut virtsatietulehdus. Taisi olle maaliskuussa se edellinen 😀 ja taas mennään. On muuten elämäni ensimmäiset vastaavat tulehdukset. Pitkään olen säilynyt. Mistä lie nyt intoutunut.

En ole mitenkään hyvä sairastelija. No, ei ole sitä kokemusta, kiitos siitä. Tulen oikeasti tosi surkeaksi kun kehossa on kipua tai vaivaa. Tämänkin kohdalla olotila romahti hetkessä ja sitten vain uikutin kipuni kanssa. Nauratti ja harmitti yhtäaikaa. Onneksi lääke auttaa nopeasti ja olo kohenee kun kipu vähenee.

Huhtikuun kuvat kertovat

Ehdotonta juhlaa oli huhtikuussa paljon

Alkukuusta oli tietenkin mahdollista äänestää ja olla vaikuttamassa oman maamme asioihin. On merkittävää osallistua ja kannattaa sellaista puoluetta tai henkilöä jonka tietää tekevän työtään tämän maan hyväksi. Vaalipäivä oli oikein kaunis ja aurinkoinen.

Melkein samaan syssyyn liputettiin Natoon liittymistä. Sen kohdalla olen huomannut että aikaa myöten omat ajatukset siihen liittymisestä ovat muuttuneet. Asiassa on puolensa. Viime aikaiset tapahtumat ovat kuitenkin olleet vahvistamassa omaa käsitystäni turvallisuuden vahvistamisesta ja ilomielin liputtelin myös Natoon liittymistä ja seurasin lippuseremoniaa. Alter Egoni, Eevert Taavitsainen, pääsi myös liputtamisen makuun.

Huhtikuun kuvat kertovat

Toinen juhlan aihe oli pääsiäinen. Se on suuri kristikunnan juhla ja on siinä mielessä ollut läsnä koko työurani ajan vahvasti. Kirkon töissä sitä on ollut usein juurikin pääsiäistöissä. Olen tehnyt pitkän uran nuorisotyössä ja pääsiäinen on ollut oiva leiriaika. Leirityö kun päättyi, niin jäi hieman aukkoa pääsiäsisen viettoon.

Nykyisin se on taas tärkeässä roolissa ja usein vietetään perhepäivällistä pääsiäsipäivänä. Aikuiset lapset tulevat syömään yhdessä. Tai ne kaikki jotka pääsevät. Mitään pakkoa ei ole olemassa tässä, kuten ei joulunkaan vietossa. Silti kun yksikin lapsi (puolisot lasken nykyisin myös omikseni :D) pääsee paikalle, se on suuren juhlan aihe. Perhepotrettia ei tullut otetuksi, mutta ruokapöytää tulee aina vähän taltioitua.

Huhtikuun kuvat kertovat

Ruokalista pysyy melkein samana. Peruselementit toistuvat. Lammasta löytyy aina ja usein se on valmiina hankittu savulammas. Siitä pitää kaikki. Pasha on hieman feikki, sillä se on etupäässä rahkasta valmistettu. Juhlapäivällisellä kerrotaan usein samat jutut, kuten esimerkiksi, että pienet napsulasit ovat Venetsiasta tuotu, kun oli pakko saada ne. Tai siis Muranosta, se toki mainitaan aina tarkennuksena juhlaväelle. Snapsiksi valikoitui tänä vuonna itse tehty hapankirsikkanektari. Uuniperunoissakin oli uusi twisti koska ne paistettiin kahteen kertaan. Oli jälleen kerran ilo viettää yhteistä aikaa melkein kaikkien lasten kanssa.

Aina ei mene kuin Strömsössä

Olen parvekepuutarhuri ja viljelen innokkaasti esimerkiksi chilejä. Tarkemmin Chilin kosketus -blogissa. Tänä vuonna ei ole onnistunut mikään idättäminen. Jos olen jotakin saanut itämään niin kasvu on pysähtynyt 2 cm pituuteen. Kyllästyin aikaansaamiini taimiin ja päätin tehdä vesiviljelykokeilun, koska siinä olisin voinut vaan voittaa. Olen saanut hankituksi pienen viljelylaatikon jonne piskuisia taimia asettelin. Juuristoa joillakin oli ihan hyvin vaikka niiden kanssa ei päässyt juhlimaankaan. Asentelin hellästi paikoilleen ja toivoin parasta. En tainnut toivoa riittävästi koska vähitellen ne piskuisetkin alut kuivuivat vaikka juuret olivat tarkkaan valmistetussa kasvuliemessä.

Tänä vuonna ei vaan tule omia taimia parvekepuutarhaan. Melko masentavaa, silla aikaisempina vuosina olen tuottanut taimia myös toisten iloksi. Tämä vuosi on ollut täydellinen floppi. Kuunkierrot tai aurinkomyrskyt ovat onnistuneet vaikuttamaan työn tulokseen. En nyt muuta sitten keksi selitykseksi 😀

Huhtikuun kuvat kertovat

Kaksi talvehtivaa chiliä on sentään saatu hengissä uudelle kasvukaudelle. Niistä sitten iloitaan toivottavasti myöhemmin.

Aikaisemmat kirjoitukset

Maaliskuu kuvat kertovat

Helmikuun kuvat kertovat

Tammikuun kuvat kertovat

Muiden huomioita samasta aiheesta

Huhtikuun kuvat kertovat tarinaansa myös muissa blogeissa.
Tyylimuru
Via Per Aspera Ad Astra

Elämä on

Nyt on sinun vuorosi

Mikä on ollut sinun huhtikuusi ehdoton ilon aihe? Mitä sinun huhtikuun kuvat kertovat

Jaa artikkeli someen:

12 vastausta

  1. Tosi mukavat, rennot pääsiäisjutut teillä ja hienot snapsilasit muuten. Muranon lasi on tosi haluttua! Minunkin huhtikuun huippu ajoittui tuohon pääsiäisen seutuun. Harmi, että idätykset eivät onnistuneet. Aurinkomyrskyt saattavat tehdä hallaa 😉

    1. Kiitos snapsilasien huomiosta. Niillä on erityinen asema perheessä 😀
      Puutarhalta hain vähän valmiita taimia. Niillä kohti kesää.

    1. Kiitos 🙂 Toivon tosiaan, että nuo kehon vaivat ovat jo ylitetty. Puutarhalta täytyy hakea valmiita taimia. Ihan ilmankaan ei oikein osaa olla. Lämpöä ja aurinkoa odotellessa.

  2. Sairastaminen on aina syvältä. Isompi tai pienempi tapaus, silti se turhauttaa.

    Mulla kävi mielessä, kun oma 3 x huuhtikuvaa kirjoittanut, että onko pääsiäinen, vaalit tai NATO-jäsenyys voisi olla minulle juhlaa/kuukauden kohokohta myös henkilökohtaisella tasolla. Päätin että ei, koska minä jostain syystä en osaa sisäistää ja skaalata suuria tapahtumia henkilökohtaiselle tasolle. En tunne itseni osaksi suurempaa joukkoa. En tiedä miksi. Se irrallisuuden ja ulkopuolisuuden tunne on seurannut minua koko elämäni aikana. Syytä en tiedä. Tällä kerralla emme päässeet äänestämään, koska Maltalla ei ole edes konsulaattia. Lähin on Roomassa. Ensimmäiset vaalit, joissa emme käyneet äänestämässä itse asiassa.

    Voiko olla, että tämän vuoden surkea kevät on vaikuttanut taimien itämiseen ja kasvuun? Hyvin herkkiä ne joskus näyttää olevan.

    1. Kyllä kylmä kevät on varmasti vaikuttamassa siementen itävyyteen tavalla tai toisella. En ihan tämmöistä kevättä muista, että mikään ei lähde useamman yrittämisenkään jälkeen. Nyt on parvekkeelle päässeet ensimmäiset puutarhan kasvattamat taimet. Vähän elämää ja iloa niistä.

    1. Kiitos, tykkään noista laseista itsekin. Kaikki ovat erivärisiä. Tylsät jutut toivottavasti ovat jo kokonaan takana. Reissuun tekisi jo mieli vähitellen täälläkin.

  3. Herkullisen näköisiä pääsiäisherkkuja 🙂 Harmi, kun chilit eivät valmistus omasta tuotannosta herkuiksi. Ehkä ne kuunkierrot ja aurinkomyrkskyt ovat vaikuttaneet siihen, kuten Tirolin kevätilmoihinkin. Täällä on ollut tavallista viileämpää ja keväällä satoi talvenkin edestä. Mutta nyt on kesä ja välillä se kesäinen lämpökin täällä hellii 🙂

    Meidän huhtikuun ehdottomat ilonaiheet ovat olleet pikku reissut tässä meidän ympäristössä. Yksi mieleenpainuvimmista on ollut Baijerin kuninkaallisten entinen kesäpalatsi Nymphenburg. Tässä linkki FinInTirolin Facebook sivustojen Nymphenburg palatsin albumiin. Siellä on kuvia ja pientä tarinaa 🙂

    https://www.facebook.com/media/set/?set=a.565834008865550&type=3

    1. Kiitos 🙂 Kaikki maistuu hyvältä, kun on hyvää seuraa.
      Puutarhalta tuli muutama taimi matkaan, joten ihan ilman herkkuja ei jäädä. Yksi chili-kasvi onnistui talvehtimaan ja se tuottaa jo nyt maustetta keittiöön.
      Matkakuumetta pukkaa jo kovasti, joten täytyypä lähteä kurkistelemaan Faceen 🙂

    1. Sairastelut on kyllä syvältä. Toivottavasti menee pitkään ennenkuin uusi flunssa iskee. Rennosti on hyvä olla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

On Key

Katso myös

Pidä pöntöstäsi huolta

Pidä pöntöstäsi huolta

Kevät keikkuen tulevi. Se on hyvin pitänyt paikkansa tämän kevään osalta. Hyvin vaihtelevia ovat kelit olleet. Keväisin on ajankohtaista myös huoltaa ja rakentaa linnuille pönttöjä

Itsetunnon vuoristoradalla. Kuvassa keraamisia suita avoinna.

Itsetunnon vuoristoradalla

Ihminen elää elämänsä itsetunnon vuoristoradalla. Emme ole robotteja vaan olemme aina vuorovaikutuksessa tunteiden ja kokemustemme kanssa.

Ihan paras arki. Suomalainen järvimaisema.

Ihan paras arki

Mistä elämä koostuu eniten. Arjesta, siitä ihan peruselämästä jota vietetään juuri siellä missä ollaan, eletään ja vaikutetaan. Ihan paras arki koostuu pienistä asioista ja kokemuksista.

maaliskuun opit ja flopit

Maaliskuun opit ja flopit

Nyt on aika ottaa esille maaliskuun opit ja flopit. Tämä artikkeli on vuoden kestävän itsereflektointiin perustuvan sarjan kolmas osa.

Se olen minä

Moni pääsiäisen henkilö on sellainen, että siitä voi sanoa: Katso se olen minä. Elämää ja käyttäytymistä voi havainnoida pääsiäisen eri henkilöiden kautta.