Toukokuu jäi mieleen hieman erilaisena kuin olin etukäteen ajatellut. Toukokuun pienet suuret hetket tulivat tässä kuussa erityisen merkityksellisiksi, kun niitä katseli jälkikäteen.
Kuukauden alkua sävytti sitkeän rs-viruksen jälkitila, voimat eivät palautuneetkaan hetkessä. Vaikka sairaus oli jo ohi, väsymys seurasi mukana päivästä toiseen. Oli päiviä, jolloin tuntui siltä, että energiaa riitti vain kaikkein välttämättömimpään.
Silti, kun pysähdyn katsomaan kuukautta taaksepäin, huomaan että paljon hyvääkin mahtui mukaan.
Kuukauden tunnelma
Toukokuu toi mukanaan lisääntyvän valon. Aamut kirkastuivat, illat pitenivät ja luonto muuttui lähes päivittäin vihreämmäksi. Tuntui kuin ympäristö olisi kiirehtinyt kesään samalla, kun itse jouduin opettelemaan hitaampaa tahtia.
Pienet suuret hetket
- Aina tarvitse päästä pitkälle saadakseen uusia näkökulmia
- Toipuminenkin on etenemistä, vaikka vauhti olisi tavallista hitaampi
- Riittää, että lähtee liikkeelle
- Lapsen valmistama äitienpäiväateria, josta riitti monelle päivälle hyvää 🙂
- Joululahjojen lunastuskuukausi – Iki-ihana Porvoo ja kukka-asetelmakurssi
- Jalkapalloa, ja vielä kahteen kertaan
Mikä opetti tai muistutti
Tätä kirjoittaessa huomasin, että hyvin väsyneeseen kuukauteen mahtui kuitenkin monenlaista tapahtumaa ja kohtaamista. Ne antoivat energiaa omalla tavallaan. On hienoa huomata, kuinka paljon merkitystä voi olla yhdellä keskustelulla, yhteisellä hetkellä tai kokemuksella, jonka saa jakaa toisen kanssa.
Ehkä toukokuun tärkein opetus oli juuri tämä: elämässä tapahtuu silloinkin, kun emme ole parhaimmillamme. Elämä menee eteenpäin, vaikka oma ajatus on, että kaikki pyörii vain oman navan ympärillä. Jälkikäteen huomaa ilokseen, että kuukausi on ollut täynnä pieniä suuria hetkiä 🙂
Missä olin itselleni riittävä
Nyt kun katson elettyä toukokuuta taaksepäin, en muista ensimmäisenä väsymystä. Siis ihan huippua!
Muistan vihertyvät puut, valoisat illat, kohtaamiset ja ne hetket, jolloin sain huomata olevani jälleen vähän vahvempi. Nautin pienestä parvekepuutarhastani, joka tuo luonnon ihan käden ulottuville. Se riittää. Istun, nautin alkavasta kesästä ja teen ristisanoja. Kerään voimia ja katson luottavaisena tulevaisuuteen.
Toukokuun kuvamuistoja
Mitä vien mukanani seuraavaan kuukauteen
Ilon ja kiitollisuuden terveydestä ja siitä että yllättävästäkin voi selviytyä. Ehkä pienen virkistäytymisen blogimaailmassa tämän väsyneisyyden ja uupumuksen jälkeen. Arkiset oman elämän rutiinit ja tekemiset, jotka löytävät takaisin. Ehkä ei samanlaisina, mutta tärkeinä ja rakkaina.
Siinä olivat tämän toukokuun pienet suuret hetket.
Aikaisemmin kirjoitettua
Tammikuun pienet suuret hetket
Helmikuun pienet suuret hetket
Maaliskuun pienet suuret hetket
Huhtikuun pienet suuret hetket
Nyt on sinun vuorosi
Mika pieni suuri hetki jäi sinulle toukokuusta mieleen? Mistä nautit? Minkä olisit voinut jättää huomiotta? Millainen toukokuu sinulle on vuoden kierrossa?
3 Responses
Viruksista voi kestää aika tovi toipua, vaikka itse tauti olisikin jo aikaa päättynyt.
Mun toukokuu oli täynnä stressiä, onneksi pääsin toukokuussa käymään Tallinnassa, second hand ostoksilla. Se vähän rentoutti meikäläistä.
Niin tuntuu. Nyt olen jo kunnossa ja toivottavasti seuraavaan kertaan menee vähintäänkin se 25 vuotta 😀
Toukokuu on monesti työelämässä kiireinen. Monia asioita on hyvä saada päätökseen tai vaiheeseen kesätauon ajaksi.
Tallinna on hyvä kohde pikkulomalle ja hengähdystaukoon. Lähellä ja helposti saavutettavissa.
Toukokuu on minulle ennen kaikkea äitien kuukausi. Äitienpäivä on varmaan sen suurin kohokohta. Toisaalta toukokuussa vietetään myös opiskelijoideni valmistujaisia, vaikka varsinaisia koetuloksia ei vielä silloin olekaan julkaistu.