Vuosi on edennyt niin pitkälle, että oma biologinen rytmini on asettunut kevätseuranta asentoon. Olen ollut vuosia kotisohvabongari ja seurannut lintujen pesimäpuuhia livekameroiden kautta. Suosikkinani on ollut lehtopöllö, jonka pesää on tullut seurattua vuosia. Jostain syystä nyt ei ole kamera käynnistynyt tutulla pesällä, eikä vaihtoehtoja ole sille vielä löytynyt.
Tämän vuoden pesinä nyt sitten vuorostaan uljaat kotkat.
Pesäkamerat
Pesäkamerat tuovat luonnon lähelle. Useimmat kamerat ovat alkujaan tutkimuskäyttöön asennettuja. Kameroiden kuvan laatu on parantunut teknisen kehittymisen myötä niin että niitä on ilo seurata. Asennettujen kameroiden sijaintitietoja ei julkaista, jotta voidaan taata linnuille myös pesimärauha. Kameroiden kautta saadaan uutta tietoa eri lajien käyttäytymisestä ja elämästä.
Kamerat asennetaan aina niin, että ne eivät häiritse pesän elämää. Osa on maastoutettu läheiselle oksalle tai muuten lähistön rakenteisiin. Harvoin linnut kiinnittävät niihin erityistä huomiota, vaikka välillä tuntuukin, että katsovat suoraan ruudun takaista tarkkailijaa
Sääksen pesäkamerat lienevät tutuimpia ja niitä onkin tarjolla myös kotimaan pesillä. Linnut ovat pesäuskollisia ja moni vaeltaja päätyy takaisin kotipesälleen kesäksi. Lintuun syntyy suhde kun seuraa useamman kauden pesän tapahtumia.
Grīslisin ja Spilven kevätseuranta
Pesä on rakennettu ihmisvoimin alkuun ja se asennettiin vuonna 2010 paikoilleen. Pesää asuttavat nyt merikotkauros Grīslis ja naaras Spilve. Pesä sijaitsee pienellä suolla Latvian rannikolla olevassa saaressa.
Pesinnän onnistuminen vaihtelee vuosittain. Aina se ei onnistu tai aina ei voi kameran kautta seurata onnellista perhe-elämää. Pesinnän onnistuminen on riippuvainen monista syistä ja viime vuosina tämä pesä on jäänyt tyhjilleen.
Tänä vuonna pesää on huolellisesti kohennettu oksa kerrallaan ja Spilve on pyöräyttänyt komean munan. Haudonta on alkanut.
Merikotka on suuri lintu ja sen siipien väli voi olla reilusti yli 100 cm. Muninta (1-3 munaa) tapahtuu huhtikuun alun tuntumassa. Molemmat vanhemmat osallistuvat haudontaan, vaikkakin uros keskittyy enemmän ruuan hankintaan. Haudonta-aika on keskimäärin 45 vuorokautta. Poikaset varttuvat lentokykyisiksi 75 vuorokaudessa. Äkkiseltään laskettuna heinäkuun puolenvälin tuntumassa.
Seurattavaa siis riittää. Tässä tositeeveessä kaikki on mahdollista. Kotkien pesintä on haavoittuvaista monestakin syystä. Ruuan riittämättömyys, pesää koettelevat uhat luonnonvoimien tai muiden saalistajien vuoksi tai jostakin muusta ennalta arvaamattomasta syystä.
Merikotka Suomessa
Merikotkakanta koko Suomessa taantumisen 1800 luvun lopulla. Silloin kantaa pienennettiin järjestelmällisesti. Merikotkan ampumisesta maksettiin vielä 1900-luvun alussa tapporahaa palkkiona sen hävittämisestä. Merikotka tulkittiin vieraslajiksi. Merikotka ehti kadota melkein kokonaan, ennen kuin se rauhoitettiin 1920-luvulla. Sen jälkeen laji sai pesintärauhan ja laji voimaantui hitaasti. 1960–70 luvuilla kantaa uhkasi ympäristömyrkyt ja uhkana oli sukupuuttoon kuoleminen. 1975 on rekisteröity ainoastaan neljän merikotkan poikasen varttuminen aikuisiksi linnuiksi.
Merikotkien suojelu ja lajin elvytys on tuottanut tuloksia ja vuonna 2019 on jo varmistettu poikasmäärä 558. Ei ihme, että kotka esiintyy onnistuneen luonnonsuojelun symbolina 🙂
Linkkejä pesäkameroihin
Aikaisemmin kirjoitettua
Kevätseuranta sinun malliisi
Millainen kevätseuranta kuuluu Sinun vuodenkiertoosi? Havahdutko seuraamaan jotakin erityisesti? Mitä se on sinulle merkinnyt? Mitä suosittelet?
6 Responses
Olipa kiva juttu ja mielenkiintoiset seurattavat! Itse en ole seurannut kevättouhuja mistään luontokamerasta, mutta ihan luonnossa livenä tulee kyllä seurattua – viime viikon alussa bongasin ekat sinivuokot ja eilen lenkillä huomasin puissa silmuja. Toiveikasta.
Kevään herääminen on joka vuosi sellainen ihme johon ei kyllästy. Aina uudelleen silmä hakee ne ensimmäiset kukat ja hiirenkorvat.
oi en oo edes tajunnut että myös lintujenpesintää voisi seurata samalla tavalla ku norppaliveä, tosin en minä sitäkään ole seurannut. Sen sijaan ihmettelen mitä ilmestyy mullan alta omassa pihassa 🙂
Norppaliveä en ole juuri itsekään seurannut. Enempi isot linnut taitavat kiinnostaa. Niissä on voimaa, viisautta ja tahtoa niin paljon. Pesäkameroiden kautta pääsee hyvin lähelle seuraamaan. Kotkalla on tässä kohtaa jo kaksi munaa haudottavana 🙂
Tämä on tosi mielenkiintoista! Vaikka en seuraa mitään pesintä säännöllisesti, aina kun tälläinen video tulee vastaan, jään katsomaan.
Niin ne vain ovatkin. Elämän ihmeitä täynnä. Vielä eletään haudonta-aikaa ja silloin ei pesillä paljon muuta tapahdu. Kärsivällisiä lintuja. Miten osaavatkin kaikkea niin viisaasti.