Kevät keikkuen tulevi. Se on hyvin pitänyt paikkansa tämän kevään osalta. Hyvin vaihtelevia ovat kelit olleet. Keväisin on ajankohtaista myös huoltaa ja rakentaa linnuille pönttöjä pesimätarpeisiin. Eräässä tapahtumassa askarreltiin paperista pieniä pönttöjä ja vertauskuvallisesti käsiteltiin oman mielen hyvinvointia teemalla ”Pidä pöntöstäsi huolta”. Oman itsen tai sen oman pöntön huoltaminen voi olla moninaista. Tämä teema on myös omassa elämässäni nostanut päätään läheisen sairastumisen vuoksi. Monia asioita huomaa vasta kun tulee huoli tai ongelma esiin. Siihen saakka voi asiat jäädä huoltamatta itsestään selvyyden olettamuksen kautta.
Mielen hyvinvointi
Aivot tuottavat ja tulkitsevat kohtaamiamme asioita. Tunnekokemukset syntyvät aivoissa.
Tunteiden säätelystä vastaa limbinen järjestelmä, joka koostuu isojen aivojen vanhimmista osista. Tuttuja nimityksiä ovat esim. talamus, hypotalamus, hippokampus ja amygda. Limbinen järjestelmä säätelee tunteiden aktiivisuutta. Se saa aikaan mielihyvän ja mielipahan vaikutuksia ja säätelee tilanteen mukaista käyttäytymistä.
Tunteet tulevat ja menevät, niitä emme pysty valitsemaan. Se, miten käyttäydymme jonkin tunnetilan valitessa, on valittavissa ja voimme siihen vaikuttaa. Vihan tunteen vallassa on herkkä toimimaan siten, että kaduttaa myöhemmin. Joskus vihan tunteen hallitseminen saattaa tuottaa myös väkivaltaisia käyttäytymisen muotoja. Silloin viimeistään on hyvä pysähtyä oman itsensä kanssa.
Isojen tunnekuohujen vallassa aivojen loogisen ajattelun osastolla on vain hyvin vähän tilaa ratkaista tilanne järkevästi. Ihastuminen ja rakastuminen tuottavat nekin yhtälailla ongelmia loogiseen ratkaisukykyyn kuin vihastumisen ja vihan tunteet. Sekä hyvät että vähemmän hyvät tunnekuohut vaikuttavat samansuuntaisesti. Kun ihminen kiihtyy jostakin syystä, se tuntuu joka paikassa kehossa. Pulssi kiihtyy, verenpaine nousee, hengitys nopeutuu, hikoilee, kädet vapisevat ja kaulalle tai poskille nousee puna. Pelko ja muut vahvat tunteet aktivoivat sisäelinten toimintaa kuten sydämen, vatsan ja hengityksen ja jännittävät lihakset. Aivojen toiminta vaikuttaa koko kehoon kaiken aikaa.
Mielen hyvinvointia voi tukea arjessa pitämällä huolta niin fyysisestä kuin henkisestä hyvästä olosta, vuorovaikutuksesta ja sosiaalisista suhteista sekä harjoittamalla rentona olemista ja elämistä.
Aivoterveyden ylläpitäminen
Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat. Niitä osaamme kaikki luetella pitkän rimpsun. Terveellinen ravinto, riittävä liikunta, päihteettömyys sekä aivojen aktivoiminen ja haastaminen pitää ne virkeänä. Yhtä tärkeää on edellä mainittujen lisäksi huolehtia riittävästä levosta ja haitallisen stressin välttäminen. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja aivojen muokkautuminen sekä aivoterveydestä huolehtiminen onkin elinikäinen prosessi.
Aivot ovat herkkä elin. Huomaat sen vaihteluita, vaikka huonosti nukutun yön jälkeen. Kaikki on takkuista, tarkkaa työtä on vaikea tehdä, keskittyminen on heikompaa kuin tavallisesti. Aivot tarvitsevat lepoa siinä missä kehokin. Urheilusuorituksen jälkeen osaamme antaa keholle aikaa palautumiseen. Huomaammeko antaa sitä samaa tilaa omille aivoille?
Aivot kaipaavat myös tekemistä. Uuden oppiminen, oivaltaminen ja ratkaisujen löytäminen hoitavat niiden toiminnallisuutta. On siis myös hyvä innostua uuden ääressä ja lähteä oppimaan uusia asioita. Iän myötä uuden opiskeleminen saattaa tuntua hankalalta, mutta ilmeisen hyödyllistä se meille on.
Hyvin yksinkertaisilla ja arjessa kiinni olevilla asioilla voidaan tukea myös aivojen terveyttä.
- Riittävästi ärsykkeitä ja toimintaa aivoille
- Riittävästi terveellistä ravintoa
- Riittävästi unta ja lepoa
- Riittävästi fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa
Käytän helposti sanaa ”riittävästi”. Ihan vain siksi että se on riittävää. Monien asioiden kohdalla voidaan lähteä riuhtomaan ja jotenkin liikaa edistämään jotakin. Se tuo silloin tullessaan stressiä ja huolta, jolla on tapana hidastaa tai jopa kokonaan tyssätä hyvätkin aikomukset. Riittävästi, rennosti ja omaa itseä kuunnellen pääsee parhaiten eteenpäin.
Pieni harjoitus – pidä pöntöstäsi huolta

Alussa kerroin eräästä tapahtumasta, jossa valmistimme pieniä pönttöjä. Tässä sinulle pieni pala sieltä ja voit myös askarrella oman pöntön itsellesi tai toiselle muistuttamaan siitä kuinka tärkeää sen huoltaminen on linnuille ja myös meille ihmisille, jotta voimme hyvin.
Tehdään pieni mielikuvaharjoitus linnunpöntön kanssa.
Olet nähnyt pihalla tai metsässä linnunpönttöjä. Ehkä olet sellaisen valmistanut linnuille ja ripustanut puuhun ja voinut sitä kautta seurata lintujen elämää.
Ajattele linnunpöntön olemassaoloa. Siellä on välillä asukkaita, ravintoa ja pesätarpeita, välillä se on tyhjä. Koko ajan se on kuitenkin linnunpönttö. Tila, johon linnut saavat tulla asumaan tai yöpymään, tai vain suojaan huonolta säältä.
Ajattele hetki itseäsi.
Minä olen vähän niin kuin tuo lintujen koti pihapuussani. Minussa on tilaa ajatuksilleni ja tunteilleni. Koko ajan olen sama minä, mutta minun ajatukseni ja tunteeni vaihtuvat, vähän niin kuin asukkaat linnunpöntössä. Minulla on tunteita, mutta en ole sama kuin tunteeni. Minulla on tunteita, mutta en ole yhtä kuin ne.
Linnunpöntössä on aukko, josta lintu voi lentää pois ja tulla takaisin.
Samalla tavalla minun pitää päästää ajatukset ja tunteeni tulemaan ja menemään. Jos pöntön suulle laittaa esteen, ovat seuraukset ikävät.
Ajattele itseäsi linnunpönttönä. Huomaatko elämässäsi kohtia, jolloin pöntön oviaukko on ollut suljettuna? Entä millaisen huomion teet, kun avaat oven ja päästät ajatuksesi ja tunteesi kulkemaan vapaasti tuosta oviaukosta? Onko pönttöön pesiytynyt kenties jotakin jonka haluat sieltä poistuvan? Mitä voit tehdä häätääksesi sen liikkeelle?
Elämän huolet voivat kuormittaa, joskus liikaakin. Poimit ehkä myös toisten kokemuksista kuormaa ja säilöt niitä kenties pönttöösi. Ajoittain pöntöt pitää puhdistaa, jotta tulevilla poikasilla on hyvä ja turvallista varttua siellä. Muista pitää pöntöstäsi huolta tänään, huomenna ja aina.
Tee oma pönttösi
Tee oma pönttösi tai ilahduta kaveria. Tarvitset paperia, sakset ja liimaa. Taitetut kohdat liimataan yhteen ja suorakaiteen muotoisesta palasta taitetaan katto pöntön päälle.

Aikaisemmin aiheesta
5 toimivaa keinoa vähentää stressiä
Muualla kirjoitettua ja hyvää luettavaa
Nyt on sinun vuorosi
Mikä hyvä sinussa haluaa kasvaa ja kasvattaa itseään tänään? Miten pidät huolta pöntöstäsi tänään?
Oletko tehnyt linnunpönttöjä ja seurannut lintujen elämää?
4 Responses
Omasta hyvinvoinnista, fyysisestä ja henkisestä on pakko pitää huolta. Harvoin se on mielessä koko ajan tosin. Aivoistamme emme edes osaa huolehtia. Sen lisäksi on olemassa tunnelukkoja, kiellettyjä tunteita ja ei-toivottuja ajatuksia. Se on osaa elämää ja näitä tuntemuksia on hyvää oppia käsittelemään ennen kuin fysinekin vahinko on tapahtunut.
Oman hyvinvoinnin asiat kannataa pitää tärkeimpinä. Kun itse voi hyvin, voi myös tukea ja auttaa toisia. Aivot ovat monimutkainen elin, jonka kanssa elämme ja tulemme toimeen ymmärtämättä kaikkea mitä siellä tapahtuu ja miten toimii.
Aivojen huollosta puhun itsekkin paljon ja varsinkin näin käsityöläisenä puhun siitä, miten kädentaidot auttaa aivojen huollossa. Hyvä artikkeli 🙂
Kiitos Melissa. Käsillä tekeminen ja hienomotoriikan harjoittaminen antaa aivoille paljon pureskeltavaa ja pitää niitä vireessä. Käsityöt ja askartelu ja muu luova toiminta arjessa pitää meistä huolta enemmän kuin osaamme ajatellakaan.