Tänään vietetään Lucianpäivää.

Joka vuosi valitaan Suomessakin Lucia-neito tähän tärkeään tehtävään. Lucia on edelleen hyväntahdon lähettiläs. Katsotaanpas Tenho, kuka on tänä vuonna tehtävää toimittamassa, sanoo Eevert availlessaan aamun lehteä. Vanhan miehen silmää kieltämättä viehättää nuori ja kaunis neito jonka kutreilla loistavat kynttilät. Hyvin aika kuluukin kahvin, karjalanpiirakan ja lehden kanssa.

 

 

Eevertin kotona ei niinkään ole Luciaa juhlittu, mutta samaan aikaan on usein kylällä ollut valontuojien kulkue, joka on koostunut lapsista ja sitä on ollut johdattamassa nuori nainen.

Lucia-neidon esikuva on rantautunut Ruotsista. Pappiloissa ja kartanoissa talon neidot esiintyivät jo 1700-luvulla kahvia ja vehnäsiä tarjoilevina jouluilon lähettiläinä. Lucia-neidon alkuperä lienee peräisin saksalaisista adventtinäytelmistä, joiden enkeli- tai kristuslapsihahmoinen lahjojenjakaja samaistui jossain vaiheessa Lucia-pyhimykseen, legendojen mukaan sokaistuun tai poltettuun kristittyyn neitoon. Niin, ei ole kaikki kertomukset ja legendat Pyhästä Luciasta kovin kauniita, tuhahtelee Eevert.

Eevert lukee keskittyneesti artikkelia Luciasta. Taitaa se olla niin, että ainakin pullaa täytyy tänään leipoa, sillä nisuja on perinteisesti jaettu aamulla siellä missä juhlaa erityisesti vietetään.

 

 

Pian onkin Eevertin keittiö taas mullinmallin ja leipomistarpeet esillä. Eevert tekeekin oikein kunnon taikinan ja siitä riittää leivottavaksi pulla jos toinenkin. Huumaava tuoksu leviää taloon. Taitaa jokunen tuore leivonnainen hupsahtaa ruoan korvikkeeksi Eevertin suuhun raikkaan maidon kanssa.

 

 

Illalla on kylällä tapahtumaa. Valokulkue liikkuu tänäkin vuonna ja kyläläiset ovat rakentaneet kynttilälyhtyjä lumesta ja jäästä teidenvarsille. Illalla ne sytytetään sitä mukaa kun kulkue siirtyy eteenpäin.Ilta on kirkas ja kaunis, taivas syvän sininen ja tähdet loistavat taivaalla. Kauaa ei tarvinnut odottaa kun kulkue lähestyi ja lyhtyä kantanut neito saapuu etunenässä.

 

 

 

Eevert on tien vierellä oman pullakorinsa kanssa ja jakaa kaikille oman pikku pullan. Eevertin pullista kaikki pitävät, sillä se on leivottu perinteitä kunnioittaen ja hyvistä aineksista Eevertin äidin ja isoäidin ohjein. Jokaisen pullan mukana Eevert toivottaa oikein hyvää Lucian-päivää.

 

 

Kulkueen päätteeksi kokoonntutaan kylätorille. Tunnelma on herkkä ja koskettava jo pelkästä odotuksen jännittävyydestä saattaa monen osallistujan silmäkulmaan vierähtää pieni kirkas kyynel.

 

 

Viimein Suntio soittaa yhteisen juhlan kunniaksi Kappelin kelloja ja kulkueesta kajahtaa kaunis laulu.

 

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=i2-Q_ObdE-4[/youtube]

 

Hyvää Lucian-päivää!