Neljännen adventin aamuna Eevertin talo on hiljainen ja pimeä. Ainoana pilkahduksena on joulutähti ikkunassa. Onpa Eevert ollut aikainen tänään.

Kappelin mäellä on ollut jo varhaisesta aamusta liikettä. Kylän miesten laulukuoro on ahkerasti käynyt ison kirkon kanttorin Sanna Maarian Virsikoulussa. Juuri muusta ei olla kylällä puhuttukaan kuin siitä kuinka tänä vuonna on porukalla innostuttu laulamaan virsiä.

Tänäkin aamuna jo hyvissä ajoin oli äänen avaukset menossa Kappelin kirkkomaalla.

Pian alkoi Virsikoulu ja taas saatiin oppia uusia säveliä. Monta jo entuudestaankin tuttua tuli lauletuiksi uudelleen.

Tänään onkin mukana kannel jonka säestyksellä mennään vauhdikkaasti kohti kirkkotietä.

Virren sanat kokonaan täällä KLIK

Tanssiaskelia tapaillen Suntio siirtyy Kappelin puolelle hoitamaan varsinaista tehtäväänsä.

On aika sytyttää neljäs kynttilä.

Tänään iloitaan siitä, että joulu on jo hyvin lähellä. Vielä on useampi yö jouluun, vaan ei viikkoa enempää.

Lauletaan vielä  yhdessä kynttilänsytytys laulu

https://www.youtube.com/watch?v=mj7Pz8mBqVc&list=PL-Z3gkFjhf_bldw8IJzskAnpvU_FlajtW&index=21

 

Lasten ja aikuisten mieliin nousee ilo ja odotukseen liittyy vähitellen jo kutkuttavaa jännitystä. Mitä kaikkea joulu tuokaan tullessaan.

Tänään luetaan Raamatun teksti, joka kertoo Mariasta ja Joosefista (Matt. 1: 18-24).  He olivat kihloissa ja hämmästykseksi kummallekin Maria odotti pientä vauvaa. Joosef epäröi, eikä oikein tiennyt mitä olisi tehtävä. Niinpä enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja rohkaisi häntä sanoen: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Jotakin merkittävää oli tapahtumassa.

Tänään lisäämme talliin Marian.  Mitä mahtoi Maria ajatella saadessaan tietää tulevasta vauvasta? Ei tainnut Maria aavistaa sitäkään, että tuo lapsi syntyisi tallissa, eläinten suojassa.

Joosef ja Maria luottivat siihen, että Jumala enkeleineen piti heistä huolta joka päivä. He lähtivät pitkälle matkalle kohti Joosefin synnyinkaupunkia. Matkaa varten Joosef hankki aasin joka voisi kuljettaa vähiä matkatavaroita ja jolla Maria voisi välillä ratsastaa kun matka uuvutti.

Rukous:

Rakas Jumala.
Kiitos, että sinä tahdot meille hyvää.
Kun sytytämme adventin kynttilöitä,
auta meitä muistamaan,
että sinä olet lähellä meitä.
Kiitos, että meidän ei tarvitse pelätä
eikä kantaa huoliamme yksin.
Auta meitä katsomaan sinuun
ja luottamaan siihen,
että sinä teet kaiken uudeksi.
Kuule meitä Jeesuksen tähden.

Väki jäi vielä viivyttelemään kappeliin kirkkohetken jälkeen. Oli hyvä vain olla ja katsella. Liian usein on kiire joka paikkaan, nyt saa levähtää, sanoi eräs kyläläinen takapenkistä.

Ulkona oli Suntio odottamassa viimeisiä poistujia.

Ohhoh, onpa sinulla kukkia! huudahti Eevert. Et enempää ole löytänyt, jatkoi mies jo purskahdellen nauruun.

No en, kaikki otin mitä oli tarjolla. Sanna-Maaritille meinasin ojentaa sanoi Suntio posket hehkuen.

Eevert hymyili ystävälleen. On tainnut suntion sydän nyrjähtää hyvän kerran kun ison kirkon kanttori on ollut tiiviisti veisauttamassa virsiä. Mikäs sen somempaa.

Kiitollisin mielin portaille kokoontui muukin virsikouluporukka ja yhdessä Suntion kanssa kiiteltiin mukavista oppituokioista.

Lopulta Eevert pääsi kotiin. Jaa, taisi jäädä aamiainen nauttimatta kun tuli niin hoppu kappelin mäelle. Taidanpa paistaa vähän munaa ja pekonia. Sillä pärjää lopun päivää.

Hyvää adventtia!

_____________________________________________

Kiitos Sanna-Maarit Hakkarainen ja Hanna Remes Virsikoulun pitämisestä. On ollut mukava olla seurassanne kaikkina Adventtisunnuntaina.

Kalenterissa on omia töitäni sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden töitä. Kaikkea en edes osaa nimetä ja luetella. Jos tunnistat oman työsi niin jätä siitä viesti 🙂