Eevert heräsi jo hyvin varhain tunnustelemaan ilmanalaa. Eilisen sateet olivat väistyneet ja tilalle tulleet sumuiset pilvet jotka pyyhkielivät kotilaakson rinteitä. Muutaman minuutin välein maiseman läpi leijaili usvaisia pilviä luoden ympäristöön hyvin maagisen tunnelman.

Eevert suuntasi ulos jo varhain. Haisteli kosteaa ilmaa ja antoi katseensa vaeltaa pitkin rinteitä. Usvaisuus tiheni ja hälveni hetkissä. Pieni polku nousi suoraan tiestä ylös vuoristovajalle. Kaunis pieni polku!

Eläinrakkaana kulinaristina Eevert ihastui tien poikki vaelteleviin etanoihin. Melkoisia paisteja olivatkin, mutta ei niitä hennonnut pannulle kantaa, vaikka etanoista kovasti pitääkin. Isoja kotilonkantajia löytyi tienpientareelta kymmeniä. Mies tyytyi nauttimaan niistä vain linssin läpi.

 

Eevertin päiväretki suuntautui ylös vuorille. Kauniiseen paratiisimaisen pikkujärven tuntumaan, mistä polku lähti ylös rinnettä melkoisen jyrkästi. Keli vaihteli aurinkoisesta sateiseen. Huimat vuoristonäkymät houkuttelivat kipuamaan rinteille. Alku sujuikin hienosta, mutta yllättävät sadepilvet pakottivat miehen taipumaan ja pysyttelemään laakson tuntumassa kiipeilyhaluista huolimatta.

Matkalla riitti näköalapaikkoja aivan tienkin tuntumassa, joten tyytyväisenä kokemukseensa Eevert siirsi vuoristolounaansa toiselle päivälle. Näkemistä ja kokemista riitti yllinkyllin yhdelle päivälle.

 

Lehmät  ihastuttavat aina. Lempeät karvakorvaiset  kellokkaat viihdyttävät kulkijoita poluilla. Lehmät laiduntavat kesät vuorilla ja käyvät kuin yhteisestä sopimuksesta lypsyllä vuoristo-aitauksessaan. Kotisuomessa poikasena lehmät piti aina noutaa illan tullen navetalle. Täällä ei paimenia näy, vaan isoimman kellon kanssa kulkeva eläin johdattaa laumansa lypsylle kun siltä tuntuu.

Tällä kertaa jokunen lehmä edusti melko rokahtavaa tyyliä.

Kanatkin näyttävät olevan täällä melko Rock! Liekö Sesam Streetin lintu saanut innoituksensa tämän rodun kautta. Aivan viehättävä kananeito olikin.