Tartuin kuukauden kuvat kertovat blogihaasteeseen, jossa valitaan muutama kuva edeltävän kuukauden otoksista ja pysähdytään niiden ääreen hetkeksi. Haasteen sain VIA PER ASPERA AD ASTRA blogista. Heinäkuun kuvat kertovat tänään tarinansa.
Asioiden eteen on hyvä pysähtyä. Antaa tilanteen puhua ja vaikuttaa ihan sellaisena, kun se on eteen tullut. Monet tilanteet vilahtavat ohitse, eikä niitä tule mietittyä sen kummemmin. Toiset taas voivat mietityttää pitkäänkin ja niihin syntyy merkityksiä, jotka palvelevat itseä elämää eteenpäin.
Arkikuva
Arkea oli kuukauden alussa kotona todella paljon. Aloitin loman ja sen alkuun suunnittelin hieman tarkempaa siivoamista ja kaappien läpikäymistä. Tuumasta toimeen ja sainkin oikein hyvin pengattua niin kirjahyllyt kuin keittiön kaappien käsittämättömät aarteistot. Yllättävän paljon saa säilöttyä tavaraa. Osa sellaista jota ei edes käytä ja silti se pitää säilöä. Ei aina ymmärrä itseään.
Raivauksen seurauksena moni asia päätyi kiertoon tai pois muulla tavalla. Tekijä oli oikein tyytyväinen lomanviettotapaansa 😀
Huippuhetki
Heinäkuuhun sisältyy oma ja nuoremman tyttäreni syntymäpäivät. Toinen täytti 65 vuotta ja toinen 33 vuotta. Kyllä niitä kelpaa juhlistaa. Juhlapäivä ei ole meillä sama päivä, mutta kesälapset joutuvat usein juhlistamaan sopivina ajankohtina tapahtumaa.
Ensin käytiin Luonnontieteellisessä museossa ja siitä kerroinkin toissa viikolla viikolla tarkemmin. Museossa tuli nälkä. Kaikki se tieto ja kokemus kulutti paljon energiaa.
Suunnistimme kohti Kuukuu ravintolaa, jossa emme olleet kumpikaan käyneet. Siellä nautimme alkuun lasit kuohuvaa, Champagne Jean Vesselle Brut Réserve, Jean Vesselle
Ruoka oli myös hyvää. Menusta löytyi päivän kalaa, merianturaa, kanttarellikastikkeella ja kesäperunoilla. Jälkisuuaksi oma suosikkini Crème brûlée.
Ei mennyt kuin Strömsössä
Tämä osasto jää nyt vähän vajaaksi, sillä mitään merkittävää säätämistä ei ole oikein ollut. Ellei sitten lasketa sitä kun tuunasin kesälomahattua ja lähdin hakemaan miehen työhuoneesta liimaa. Olin yksin kotona, joten asian seuraajia tai todistuskappaleita ei ole olemassa.
Miehen huoneessa on pyörillä liikkuva tuoli. Sellainen tyypillinen 5-sakarainen jalka, jossa jokaisessa pyörä. Olin varma että liima löytyy työpöydältä ja jostakin syystä ajattelin että hieman vaan istahdan tuolin reunalle. Olen lyhyt ihminen, joten tuolin reunalla istuminen ei ole mikään kummallinen juttu. Jos haluaa että jalat ylettää maahan. No, pyörillä olevaan tuoliin se ei ole oikein kannattava juttu. Se oli humps vaan ja kokotäti oli tuolin kanssa ympäri. Täti alla ja painava tuoli päällä. Siinä meni aikansa että pääsin sieltä ylös. Löysin liiman.
Ja hyvä lomahattu tuli ja se pääsi reissaamaan Itävaltaan. Lomajuttuja sitten seuraavalla kerralla enemmän.
Aikaisemmin kerrottua
Mitä muut ovat kirjoittaneet
3 x heinäkuun kuva
3 x kuukauden kuvat – heinäkuun kuvat
Heinäkuun hetket kolmessa kuvassa
Mistä sinä muistat heinäkuun?
Nyt on sinun vuorosi. Mistä muistat heinäkuun? Mitä heinäkuun kuvat kertovat sinun elämästäsi?
10 vastausta
Tuo kaappien raivaus pitäisi tehdä..itsensä aina yllättää kun kaivelee ylimpien hyllyjen perukoita. Löytyy asioita, jotka on oikeastaan unohtanut.
Paljon Onnea heinäkuun synttäreistä!
Ja taisi se työtuoli viedä voiton 1-0 tuossa yllättävässä painikisassa.
Kaappien raivaus on iso homma ja olen kyllä tyytyväinen että siihen käytin aikaa. Nyt saa vaan ihastella kun avaa kaapin. Hetken aikaa 😀
Työtuoli kyllä voitti kisan. Meni usemapi minuutti että oikeasti pääsin sieltä ylös. Yllättävän raskaita ne ovat, varsinkin kun kaatuessaan kiilautuvat vaikka hyllyrarennelmien väliin.
Kiitos onnitteluista. Nyt on kai jo sen verran vanha että niistä hetkistä taas nauttii, ihan kuin joskus nuorena.
Kiitos taas, näitä on niin mukava lukea. Pääsee kivasti kurkistamaan arkeen – ja toki myös huippuhetkiin!
Minun pitäisi (aina pitäisi jotakin…) myös kompata kaapit ja kaikenlaiset astiat ja muovikipot ja laittaa paikat siisteiksi. Olen suuripiirteinen ihminen, eikä kaappien sisustat tai niiden siivoamiset aina oikein innosta.
Onnittelut sinulle ja tyttärellesi 🙂
Minna
Kiitos Minna 🙂
Kaapit on siitä kivoja, että niissä on ovet jotka voi sulkea 😀
Kiitos onnitteluista, yhdessä on mukava viettää aikaa ja juhlistaa merkkipäiviä.
Antoisa kesäloma sulla sattui olemaan😁.
Onneksi meillä ei enää löydy kovin paljoa käyttämätöntä tavaraa, mutta kokemusta suur-raivaustöistä on olemassa (muutaman vuoden takaa). Se onkin ihme mitä kaikkea tulee säilöttyä omissa nurkissaan.
Onnea synttäri sankarittarille!
Kiitos onnitteluista.
Isot kaapit ovat salakavalia. Niihin kerääntyy kuin itsestään kaikenlaista. Osaa säilytetään varmaan vaan tavan vuoksi, vaikka niillä ei olisi oikeasti mitään käyttöä. Muistot elävät tai ei vaan kehtaa laittaa kiertoon tai pois.
Minun pitäisi raivata vähän vaatekaappia, tai siis siivota sitä. Jotenkin saan sen nopeasti sellaiseksi kuin siellä olisi käynyt isompikin räjähdys… Tosin pitäisi kyllä keittiönkin kaapit siivota.
Toivottavasti ei tullut liikaa painetta 🙂 Minusta ovet ovat ihana asia. Se voi vaan sulkea, ja kas! Ongelma on poissa.
Itselle tuo hirveästi mielihyvää käydä kaappeja läpi sitten kun on aikaa olla kotona, jotenkin se maadoittaa hyvin! Tietää mitä kaapeissa on ja minkä ei siellä kuulu olla!
Tuo on totta. Järjestäminen ja läpikäyminen on hyvin terapeuttista ja parantaa keskittymiskykyä. Hyvä olo on pitkään kun kaapit ovat siinä kunnossa kuin miten haluaa niiden olevan.