Näin se on vuosi pyörähtänyt ja on aika katsoa joulukuun valoja ja varjoja. Tämä sarja on nyt päätöksessä ja uusi, alkanut vuosi tuo tullessaan uudet jutut. Joskus on hyvä saada jotakin päätökseen. Silloin tulee tilaa jollekin uudelle, ennen kokemattomalle ja ennenkaikkea itseä innostavalle asialle.
Mennäänpä aiheeseen. Joulukuu toi tullessaan enemmän valoa ja iloa kun niitä varjoja. Melkein sai keksiä niitä 😀
Joulukuun valoja alkuun
Kuun alkupuolella tuli mukava hetki tyttären luona aamutuimaan. Olin lapsille laittanut pikkujoulukassit ja yksi oli jäänyt odottamaan noutajaansa. Ja kun noutajaa ei kuulunut, niin lähdin eräänä päivän hoitamaan asioitani kaupungille ja piipahdin samalla neidon luona aamukahvilla. Olikin hyvä kahvi. Taidolla ja rakkaudella tehty.
Siitä oli hyvä jatkaa matkaa eteenpäin. Samalla reissulla tuli hoidettua useampikin iloa tuova asia.
Joululomaa vietettiin mökillä. Meillä ei ole omaa mökkiä, joten aina on kyseessä vuokramökki. Lomarengas on toiminut luotettavasti ja asiantuntevasti näissä vuokrauksissa. Tällä kertaa mukava mökki löytyi Pöytyältä. Kaikkea hyvää tuli siellä harjoitettua.
Omia kriteereitäni mökille ovat sauna ja takka. Niiden kanssa koen lepääväni. Takan lämpö on pehmeää, verrattuna ilmalämpöpumppuun tai sähköpatteriin. Tosin tällä mökkilomalla tarvittiin niitä kaikkia 😀
Lomalla luen yleensä kirjoja. Nut oli mukana Eeva Vuorenpään Kaksi rantaa. Kiinnostava kuvaus amerikansiirtolaisuudesta.
Jouluun kuuluu palapeli. Tällä kertaa aihekin oli jouluinen. Vanhat joulukortit ovat kauniita. Saatiin hyvin koottua ja peli pääsi välipäivinä ilahduttamaan jo seuraavia kokoajia. Kokoan mielelläni palapelin kertaalleen. Sen jälkeen se lähtee kiertoon. Tai tulee kierrosta minulle koottavaksi 🙂
Joulukuun varjoja
Ja pitäähän sitä jotakin varjopuolta löytää, vaikka aika vaikeaa se tosissaan oli.
Saunan lämmityksessä onnistuin törkkäämään käsivarteni kiukaan pesäluukkuun. Ei onneksi kovin paha. Samaa luokkaa kun ne, jotka törkkään ruokaa valmistaessani uunin reunoihin.
Jännitystä toi tullessaan kotimatka mökiltä. Tuiskut ja myrskyt vielä vaikuttivat ja pöllyävää irtolunta riitti pienemmillä teillä.
Hyvin päästiin vaikka välillä oli tilanteita että ohittajat pölläyttivät koko tuulilasin peittoon muutamaksi sekunniksi. Ne olivat pitkiä sekunteja.
Tässä olivat joulukuun valoja ja varjoja -artikkeli. Mitähän sitä seuraavaksi keksisi seurata?
Aikaisemmin kirjoitettua
Heinä- ja elokuun valoja ja varjoja
Nyt on sinun vuorosi
Miltä joulukuusi näytti? Mistä nautit ja iloitsit? Näkyikö tähtitaivasta ja revontulia? Jouduitko myrskyn kouriin?
4 Responses
Joulukuu oli iloinen kuukausi, josta puolet vietimme kotona ja puolet reissussa. Kaikki loppukuun myrskyt jäivät siten kokematta. Pöllyävä lumi on ihan kamalaa, inhoan ajaa siinä kelissä.
Auts palovamma! Mulla on samanlainen ja samasta puuhasta saatu. On se aluksi kipeä.
Olen mietiskellyt, että mitähän sitä blogissaan taas kirjoittelisi. Joku kuukausittainen aihe olisi kiva keksiä..
Joulukuu tuntuu jo olevan kaukana takana, vaikka juurihan se vaihtui 😀
Hieno reissu teillä oli jälleen tässä kohdassa vuotta. Lämpöä, aurinkoja ja paljon kokemuksia joita muistella sitten kotona lumimyrskyssä ja viimassa.
Kumma miten noiden palovammojen kanssa tuhraa melko usein uudelleen ja ihan samassa hommassa.
Heh, minä onnistun saamaan palovammoja aina juuri siihen samaan kohtaan monta kertaa vuodessa – yksi arpi on edelleen muistona näkyvissä. 😅 Mutta onneksi joulukuussasi oli silti paljon enemmän valoja kuin varjoja, ja ne pienet kolhut jäävät lopulta taka-alalle, kun kokonaisuus on hyvä.
Jälki on vieläkin hyvin näkyvänä muistona joulusta. Aika pitkään kestää 😀
Kaikesta hyvästä sai nauttia joulukuun. Saa olla kiitollinen siitä.