Nyt on aika ottaa esille maaliskuun opit ja flopit. Tämä artikkeli on vuoden kestävän itsereflektointiin perustuvan sarjan kolmas osa. Mennään edelleen kevyellä otteella ja osataan myös itselle nauraa. Pysähtyminen on se olennaisin asia. Elämä solahtelee vinhaa vauhtia ohi ja on hyvä välillä vähän katsella hitaammin ympärilleen.
Aloitetaan floppipuolelta
Joskus herääminen on vaan niin vaikeaa, vaikka selvästi kävelisi ja silmät olisivat auki 😀
Laitanpa kahvinkeittoyritykseni eräältä aamulta tänne. Meillä siis Moccamaster keitin käytössä ja tarkat mitat tehty valmiiksi. On helppo keittää kahvit kun on mittakannu joka laitetaan täyteen vettä ja kahvinkin mittaamiseen vain yksi mitallinen. Niin helppoa ja kätevää.
Mutta miten se nyt sitten menikään?
1. Mittasin veden keittimen vesitilaan.
2. Napsaisin keittimen päälle. Tarkistin, tuli valo.
3. Ryhdyin etsimään kaapista kahvia ja suodatinpusseja.
4. Mittasin kahvia suodattimeen. Menikin kahvipussi tyhjäksi siinä.
5. Katsastin onko kaapissa lisää kahvia huomiseksi.
6. Ihmettelin mistä tulee kuumaa vettä kintuille. Ihan polttavaa!
7. Suodatin ja kahvit oli pöydällä, samoin kahvipannu. Mitä sekin siinä tekee???
8. Mietin mikä mättää, en voinut ymmärtää – 😀
9. Pesin lattian, olihan vesi jo valmiina.
10. Asetin kahvikannun ja suodattimen paikoilleen. Mittasin veden ja aloitin keittämisen uudelleen.
Ja juu, ei ole tilanteesta kuvaa, mutta tunsin suurta myötätuntoa Kari Suomalaisen kahvinkeittokokemuksiin. Kuva taltioitu Visavuoren näyttelystä.
Mitä opin
Jotenkin pitäisi varmaan herätä ennenkuin ryhtyy tekemään yhtään mitään. Automatiikkaa on, mutta sekin kaipaa aivotoimintaa. Nauruksihan se meni ja se on hyvä. On ihan huippua osata nauraa myös itselleen.
Jatketaan opesta ja kahvista
Kevät, se on oikeasti tässä ja nyt. Ensimmäiset parvekekahvit (keitetty ihan asianmukaisesti ja kahvi päätynyt pannuun) on nautittu ja otettu vastaan auringon ihanat säteet. Niistä saa voimaa ja energiaa kummasti. Vähän taidan olla niin kuin kuppini Mörkö, joka viihtyy varjoissa ja piilossa. Auringon säteiden myötä sekin arvaa tulla esille luolastaan. Lämpö ja aurinko voi tehdä ihmeitä niin mielelle kuin kehollekin.
Mitä opin
Kaikista epäilyistä huolimatta kevät tulee kohisten ja houkuttelee ulos pimeimmästäkin luolasta. Kävelytiet sulavat ja niitä on mukava kulkea turvallisin mielin. Mörkö minussa herää elämään.
Keväällä kaipaan keltaista. Mitä kirkuvampaa sen parempaa. Silmä kaipaa voimakkaita värejä. Tämän huomasin erityisesti koronavuonna, kun kaikki meni kiinni ja sulkeuduttiin mökkeihimme. Kevään tullen hain puutarhalta monivärisiä kevätkukkia. Kaikki kelpasi missä oli voimakas väri.
Tänä vuonna olen löytänyt paljon keltaista myös sisustukseen. Pyyhkeet, liinavaatteet ja koriste-esineet tuovat keltaista kotiin.
Kukista pääsi tänä vuonna ensiksi pikkunarsissit sulostuttamaan silmää. Vahva ja energisoiva keltainen.
Mikä on sinun värisi jota janoat ja kaipaat?
Mitä opin
Kevään keltaisen kaipuu laittoi tutkimaan väriterapiaa ja sitä miten värejä tulkitaan. Ja jotakin kiinnostavaa löysinkin. Kyllä nyt on hyvä olla 🙂
”Keltainen vahvistaa hermoratoja. Se parantaa keskittymiskykyä ja selvittää ajatukset.
Keltaisella hoidetaan vatsavaivoja, ruoansulatushäiriöitä, ihottumaa, lepraa, peräpukamia… Keltaisella sanotaan olevan puhdistava vaikutus munuaisiin, maksaan, haimaan ja suolistoon: se johtaa kuona-aineet pois kehosta. Keltaisella voidaan myös lisätä energiaa ja lisätä stressinsietokykyä.”
Coloria.net on taiteilija Päivi Hintsasen sivusto, jossa hän avaa värien merkitystä hyvin monitahoisesti. Viihdyin siellä pitkään 🙂
Opit ja flopit aikaisemmin tänä vuonna
Nyt on sinun vuorosi
Tässä oli tällä kertaa minun maaliskuun opit ja flopit. Mitä sinä olet oppinut maaliskuussa? Mikä on jäänyt mieleen, minkä haluaisit ehkä unohtaa?
Tässä sinulle vielä pieni väriterapeuttinen harjoitus:
Istu hyvässä asennossa, hengitä rauhallisesti muutaman kerran syvään. Pidä uloshengitys pidempänä ja viipyilevämpänä kuin sisäänhengitys. Anna kehosi ja mielesi rentoutua. Kuvittele sitten hengittäväsi sisään jotain väriä, anna sen levitä koko kehoosi, kylve siinä, nauti siitä.
Viipyile, ei ole kiirettä. Huomaa kuinka värikylpysi poistaa väsymystä ja huolien kuormaa. Olosi muuttuu koko ajan paremmaksi ja paremmaksi. Hengityksesi on kevyt, mutta täyteläinen. Rauhallinen hengityksesi rentouttaa sinua ja mielesi virkistyy kaikkien sinulle tärkeiden värien voimasta. Kun huomaat että olet rentoutunut ja virkeä, voit palata uusin energioin taikaisin tuolillesi jossa istut.
Mitä huomaat? Mitä sinä olet oppinut värien voimasta?
12 vastausta
Huh hei, olipas sattumus!
Harmaa ja paikoin ankea kevät tosiaan kaipaa väriä ennen kesän vihreyttä ja kukkaloistoa.
Oma maaliskuuni oli melkoisen perus: arkea, työtä, harrastuksia. Ja yksi ihana Gdanskin-matka puolison kanssa. Sillä elän taas hetken… 😉
Maaliskuussa olen oppinut, että rutiinit kannattelevat edelleen, perusarki on parasta ja ystävien tapaaminen kannattaa aina!
Värit tekevät kyllä ihmeitä välillä 🙂
Perusarki on kyllä parasta ihmiselle. Siihen kannattaa keskittyä ja huomata kuinka rikasta voi se harmainkin aikakausi olla.
Kahvinkeitossa aina välillä sattuu ja tapahtuu.. ja nyt oli tainnut ajatukset karata jonnekin ihan muualle! Mainio muuten tuo sarjakuva! Olen joskus kanssa ollut hänen näyttelyä katsomassa.
Kirkkaista väreistä keltainen nimenomaan on suosikkini. On pöytäliinaa, tyynynpäällisiä ja taulua meillä kotona. Toivoisin luonnossa jo kohta näkeväni jotain värejä myös.
Keltainen ja oranssi ovat vahvoja energian tuottajia. Niihin mielellään uppoutuu katseella 🙂
Kahvia keittelin kauan sitten töissä myös ns. teollisuuspannullisen eli 5 litraa suoraan lattialle, kun en huomannut kääntää hanaa kiinni.
Aamuinen vireystilani on yleensä sitä luokkaa, että hyvin voin samaistua tuohon kahvin keittämisen menetelmään 😁 (https://viaperasperaadastra.com/2023/03/19/aamuvirkku-vs-aamutorkku-my-day/)
Keltaista minäkin kaipaan keväisin. En sisusta kovin innokkaasti, mutta aina ostan narsisseja kotiin. Minulla on myös teemaan sopiva kirkkaankeltainen kevättakki, käsilaukku ja kengät. Joten kevät saa tulla!
Minun värisuosikit vaihtelevat sen mukaan, mitä kaipaan elämääni. Tykkään ylipäänsä kirkkaista väreistä nykyään, vaikka koko nuoruuteni olen kulkenut mustassa.
Aamut on, niin ymmärrän 🙂
Normirytmini mukaan aivotoiminta herää siinä kymmenen nurkilla aamupäivällä.
Värit tuovat energiaa. Vaatetuksessa olen aika musta edelleen, mutta tuon sitä väriä jollakin muulla ja itseni katseltavaksi. Nykyään minulla on punainen takki. Se päällä tunnen itseni todella rohkeaksi ;D
Mullekin on kahvinkeitossa sattunut kaikenlaista, se voi olla yllättävän haastavaa!😆 Nyt todellakin kaipaan voimakkaita värejä, vihreää varsinkin. Se on mun lempiväri ja sitä löytyy kotoa paljon vuoden ympäri💚
Eikö 😀 Jotenkin yksinkertaista, mutta niin haastavaa.
Vihreä on ollut joskus valtavärini. Se liittyi jotenkin vahvasti mukaan elämään avioeron jälkeen. Kodin hankinnatkin olivat kaikki vihreitä. Sellaista antiikkista vihreää jonka koin rauhoittavaksi väriksi. Värit hoitavat monella tapaa.
Meillä oli myös Suomessa asuessa Moccamaster, taitaa olla kaikilla suomalaisilla, siitä mainitsi kerran eräs italialainen kollegani 🙂
Mulle kävi joskus ihan samoin, mutta jaloille vesi ei tullut, kun lähdin pois keittiöstä. Palatessani oli pöytä ja lattia märkä ja kahvia sai vielä odotella.
Näin se on, aurinkoa ja lämpöä tarvitaan ja keltainen tekee keväällä ihmeitä 🙂
Nyt tuli sisäänhengittäessä vihreää luontoa mukana
Käy sitä sitten muillekin 🙂 Meillä on nyt elämän ensimmäinen Moccamaster ja sillä on ikää ehkä pari vuotta jos sitäkään. Kaikkea muuta on matkan varrella ollut.
Keltaisen lisäksi ihailin tänään syvää sinistä joka räiskyis silmiin taivaalta. Niin syvä ja upottava, ihana sini.
Värit on parasta <3 Kevät on tosiaan vihdoin täällä, kuten myös katupöly ja siitepöly…Mua väsyttää ihan hirmuisesti. Mutta kyllä tää tästä, oikeastaan pahenee kun tuo koivu alkaa kutitella nenää…Mutta näillä mennään ja lujaa…
Rohkaisevat näkymät. Toivottavasti ei tule kovin vaikea siitepölykausi. Siitä kärsii niin moni ja katupölyyn yhdistettynä vielä ikävämpää. Katupölyyn voidaan onneksi vaikuttaa.
Keväällä värit nostaa merkitystään. Pimeän ja usein harmaan talven jälkeen kaipaa silmänruokaa.