Taas on yksi ihanan keväinen (ja takatalvinen) kuukausi takana ja aika katsastaa huhtikuun opit ja flopit. Tämä on sarja, jonka aloitin vuoden alussa. Tavoitteena on vuoden jokaisena kuukautena pysähtyä hieman itsensä kanssa ja katsoa kuinka se menikään. Tähän mennessä olen jo huomannut sen, että kun selaan ottamiani kuvia, niin joudun hämmästelemään, että todellako se oli tässä kuussa, eikä aikaa sitten. Vaikuttaa aika kuluvan nopeasti ja päivien vilahtelevan isompia ihmettelemättä.
Huhtikuu on ollut tapahtumarikas kun taaksepäin katsoo. Pysäyttävä ja ajatuksia nostava. Lähdetään liikkeelle.
Huhtikuun opit ensiksi
Parikin asiaa on noussut tässä kuussa päällimmäiseksi kun sitä katseli taaksepäin. Aina se top-hetki ei ole yhtä juhlaa tai riemua. Se voi hyvin olla myös jotakin ajatusta herättävää ja oivaltavaa kokemista.
Ensimmäinen tophetki
Sain tyttäreltä joululahjaksi suolahuonekäynnin. Siispä eräänä kauniina päivänä suuntasimme Viikin suolahuoneelle. Suolahoito eli haloterapia on luonnonmukainen ja rentouttava hoitomuoto, jossa suolakiteet hoitavat kehoa, keuhkoja ja mieltä 45 min ajan. Huone on kauttaaltaan suolan peitossa ja lattiallakin oikein vahva suolakerros. Rauhoittuminen ja rentoutuminen alkoi käytännössä heti kun tilaan astui. Hyvä tuoli, hiljainen tila ja suolaisen ilman hengittäminen veivät mukanaan. Vahva suositus tälle, jos et ole aikaisemmin kokeillut. Suola auttaa moniin vaivoihin ja tekee ihmiselle hyvää. Varsinkin ulkoisesti 😀
Mitä opin:
Arjessa tulee liian helposti ohitettua omaa hyvinvointia edistäviä asioita tai oltua niissä aktiivinen. Päätin tavoitella sitä että, joka viikko löytyy jotakin sellaista joka hoitaa omaa mieltä ja kehoa ja auttaa jaksamaan.
Toinen merkittävä hetki huhtikuussa
No tämä toinen nyt ei mikään erityisen riemukas huippuhetki ole ollut, mutta sitä ajatusta on sitten ollut liikkeellä enemmänkin ja siinä mielessä oikein sopiva myös tähän itsereflektointiin. Oli suunnitteilla tehdä jokin kiva keväinen retki jonnekin ja nautiskella hyvää ruokaa, juomaa ja maisemaa. No, se ei toteutunut, vaan mies pääsi kevätretkelle Meilahden isoon tornisairaalaan täysihoitoon ja tarkkailuun muutamaksi päiväksi. Ohimenevä verenkiertohäiriö ja toistaiseksi on ollutkin ohimenevä ja mies on kunnossa, tosin toipilaana. Tapahtuma pysäytti niin potilaan kuin läheisetkin. Hienoa on huomata, että kaikesta kritiikistä huolimatta tarvittaessa saa laadukasta ja erittäin hyvää hoitoa. Niin kiitollinen Meilahden toiminnasta. Rauhallista, selkeää ja tavoitteellista. Ne auttavat myös toipumisessa pitkällä tähtäimellä.
Mitä opin:
Elämässä todellakin saattaa asiat muuttua hetkessä. Kuinka tärkeää onkaan pitää itsestään ja läheisitään huolta. Huomisesta kun ei tiedä. Tänään ja joka päivä on paras aika kertoa rakastavansa ja välittävänsä.
Huhtikuun flopit
Tai ainakin yksi sellainen. Jokainen nainen varmaan tietää mitä tapahtuu, kun kiskaisee ihan vääränlaiset sukkahousut päälle. Tällä kertaa ne valuivat vauhdilla alaspäin. Käsillä oli duunipäivä ja ihan ruumiillisissa töissä Waste&Feast Kallion ravintolassa. Onnettomat sukkahousut pysyivät ehkä puoli minuuttia kohdallaan, vaikka olisi vain seisonut paikallaan. Siispä päivä kului niitä nostellessa.
Stup, stup, stup uunin takana. Stup, stup, stup jääkaappihuoneessa. Stup, stup, stup tiskin takana. Stup, stup, stup kuivatarvikevarastossa. Stup, stup, stup asianpesunurkkauksessa. Stup, stup, stup vessassa, jossa tulikin käytyä ahkerasti. Näkiköhän joku? No näki, voi nolo. Lista on loppumaton. Nauratti ja harmitti. Ja vähän nolottikin.
Mitä opin:
Ei kannata luottaa sukkahousupaketissa olevaan kokonumeroon. Niissä on valtavia eroja koon, kudoksen, denierien ja muotojen osalta ja koskaan et tiedä mitä tulee tutullakaan merkillä vastaan 😀 Ihanaa että vuodessa on Vappu jolloin perinteisesti jää moiset kitkuttimet kaappiin odottamaan seuraavia taisteluita.
Toppeja ja floppeja aikaisemmin tänä vuonna
Nyt on sinun vuorosi
Mitä jäi huhtikuusta mieleen? Mitä koit tai minkä olisit voinut jättää kokematta kokonaan. Mitkä olivat sinun huhtikuun topit ja flopit?
Tuliko kevät jo teille? Mistä sen huomaa?
12 vastausta
Huh huh, onneksi miehesi pääsi tarkkailuun eikä mitään vakavaa sitten kuitenkaan tapahtunut/sattunut. Suolahuoneesta olen kuullut paljon hyvää, mutta en ole itse koskaan sitä kokeillut. Sukkahousuista minulla sen sijaan on kokemusta: ne eivät missään nimessä saa olla liian pienet! Se on kamalinta ikinä. Olen S-kokoinen, mutta sukkikset ostan aina M (jopa L-) -koossa. 🙂
Suosittelen suolahuonetta. On yllättävänkin rentouttava jos suolaisen ilman hengittäminen ei tunnu huonolta. Vanha keino hoitaa astmaatikkoja.
Tällä kertaa päästiin säikähdyksellä. Toivottavasti ei toistu. Kaikki on hyvin.
No huh onneks säikähdyksellä selvisitte. Suolahuonetta mullekin joskus suositeltiin astma-tyypisten allergiaoireiden ja kaikenmaailman iho-oireiden takia, mutta en ole päässyt kokeilemaan vielä tänäkään päivänä. Nykyään mulla ei ole kyl ollut oireitakaan liiemmälti ja hyvä niin.🙏
Kiitos 🙂 Elämä tuo välillä yllättävääkin eteen. Onneksi monesta kokemuksesta selvitään hyvin.
Suola on vanha hoitokeino ja toimii moneen. Kotikonstina olen käyttänyt ihan vaan vahvaa suolakäärettä kipeisiin tai turvonneisiin jalkoihin yms.
Kaikenlaista mahtui sitten huhtikuuhun. Omaan hyvinvointiin on ihan fiksua panostaa ja yritän sitä itsekin jossain muodossa toteuttaa. Sairaalareissut säikäyttää aina!
Mulla oli vastikään tippuvat housut. Ruokakaupassakin vetäsin sitten ihan kunnolla niitä ylöspäin ja oletan hassunnäköisesti. Pari kertaa siellä täällä. Eiköhän siitäkin muutama katse tullut. Ärsyttäviä housuja tuollaiset!
Huhtikuu oli ihan hyvä kuu, mutta nyt päällimmäisenä mielessä vain se, että oli niin kylmä.
Haa, tippuvat housut 🙂 Sellaisen selätin ihan vaan hankkimalla vyön. Se ei ole edes tiukalla, mutta auttaa silti. Kumma.
Toukokuu lupailee jo vähän parempaa. Huhtikuu oli kelienkin puolesta niin moninainen että oli huumorilla tekemistä välillä.
Toipilas voi edelleen hyvin.
Kevät tuli ja kevät meni😃 Suolahuone kuulostaa tosi mielenkiintoiselta kokemukselta, en ole tuollaisesta paikasta ennen kuullutkaan.
Kevät menee yllättävän nopeasti yleensäkin. On vissiin tapahtumia enemmän kuin syyskaudella.
Suolahuone kannattaa kokea jos on uusi asia. Hyvin rentouttava kokemus.
Huhtikuu…voi apua. Noh oli mahtavat Nuoripäivät ja sain ruokamyrkytyksen. Vietin sitten aikani sairaalassa tipassa kun työkaverit lähti junalla Helsinkiin ja minä sitten yöllä taksilla 🙁 Ei kiva reissu ollenkaan.
Voi hurja! Ja koville on ottanut kun olet sairaalaan päässyt/joutunut. Ikävä muisto yleensä hyviltä päiväkokemuksilta.
Viime vuonna oli viimeiset omat päiväni ennen eläköitymistä. Jalka kipeytyi niin että kepillä konkkasin Helsingistä. Piti pistää messuosasto pystyyn. Laitoinkin ja varailin jo lääkräriä, kun tiesin että apujoukkoja on tulossa seuraavana päivänä. Vaan miten kävi vanhan sotaratsun? Kuuli tohinan alkavan, niin hups vaan, katosivat tuskalliset kivut tiehensä ja taas mentiin.
Oli joku hermopinne varmaan kyseessä ja kun se laukesi niin loppui vaivakin.
Mulle käy kuvien kanssa juuri toisin päin: oletan, että kuva on tuore, mutta siitä hetkestä onkin jo pari kuukautta 😅.
Olen yrittänyt koosta omiakin katsastuksia, jos ei nyt kuukausittain niin edes neljännesvuosittain. Tähän mennessä se ei oikein edennyt luonnosta pidemmälle, vaikka toukokuuta eletään.
Minäkin rakastan suola, erityisesti ulkoisesti nautittuna meriveden muodossa 😊
Tuo sukkahousu moka on käynyt mullekin, useamman kerran oikeasti. Viime kerran olin pudottaa niitä kotimatkalla koulusta. En tiedä, miksi ne rupesi luisumaan alas, liian vanhat oli tai jotain. Vyötärönauha ei pitänyt enää.
Kaikelle aikansa 🙂
Sukkahousut ovat erikoinen laji. Löydät hyvät ja ehdit pariin kertaan hankkimaan. Sitten yllättäen, ihan sama merkki, ihan sama koko ja eivät asetu vartaloon ollenkaan. Nautin kesäajasta kun saa jättää ne ihan rauhassa olemaan puoleksi vuodeksi.