Nyt kun on muutaman hetken ollut ansaittuja eläkepäiviä viettämässä, olen huomannut ajattelevani useampaankin kertaan sitä, miksi tehdä töitä. Mitä työ on ja mitä se merkitsee tänä päivänä. Työn profiili ja luonne on muuttumassa maailman mukana, mutta yhä edelleen tehdään työtä siksi että sen kautta voi turvata oman toimeentulon ja rakentaa elämää sen näköiseksi kuin mitä toivoo tai haluaa sen olevan. Osalla on valinnanvaraa, osalla sitä ei ole. Se on todellisuutta. Tässä kirjoituksessa käsittelen työtä myös laajemmin eli ylipäätään mielekkään tekemisen kautta. Riippumatta siitä saako siitä rahallista korvausta vai ei.
Valintojen merkitys
Elämä rakentuu valinnoista. Valintoja tehdään päivässä kymmeniä ja satoja. Jo herätessä valitaan, noustaanko ylös vai jatketaanko unia. Juodaanko kahvia vai teetä, puetaanko tänään vihreää vai sinistä ylle jne. Valinnat ovat osa elämää.
Yksi tärkeä valinnan ominaisuus on se, että voidaan toteuttaa itseämme mielekkäällä tavalla. On mielekästä tekemistä laadusta riippumatta. Arvokas elämä syntyy itsensä toteuttamisen mahdollisuudesta. Siitä, että saa olla oma itsensä, tehdä asioita, joista nauttii, ja edistää omia päämääriään ja unelmiaan. Olemme vapaita tekemään näitä valintoja ja päätöksiä.
Jos valitsemme tehdä työtä, josta joku taho korvaa rahana menetettyä vapaa-aikaa, se taho myös määrää miten sitä aikaa käytetään. Moni työ on tarkasti struktuoitua ja määriteltyä. Joskus se sisältää paljon omaa valinnanvaraa ja suunnittelua. Kummassakin muodossa voi kokea henkilökohtaista autonomiaa eli sitä että itse päättää tekemisestään omasta vapaasta tahdostaan. Pidän sitä merkittävänä kokemuksena, joka pitää työn tekemisen mielekkäänä sekä merkityksellisenä omalle itselle. Silloin kun merkitystä ei havaitse työssä, on riskinä uupua tai turhautua. Niitäkin aikoja tulee, vaikka kuinka rakastaisi työtään. On siis myös hyvin luonnollista ja arkea. Se on ehkä yksi vastaus siihen, miksi tehdä työtä ylipäätään.
Psykologiset perustarpeet
Psykologiset perustarpeet kuten yhteenkuuluvuus, kyvykkyys, vapaaehtoisuus sekä toisten auttaminen ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille niin työelämässä kuin sen ulkopuolella oman elämäntilanteen mukaisessa elämässä. Ne ovat olennaisia sisäisen motivaatiomme, oman hyvinvointimme ja henkilökohtaisen kasvun kannalta. Niiden avulla meistä tulee sellaisia kuin olemme.
Meillä jokaisella on tarve kuulua ryhmään ja päästä jakamaan tämän ryhmän arvoja. Yhteenkuuluvaisuuden kokemus toteutuu silloinkin, kun tehdään työyhteisössä hyvin itsenäistä ja itsejohdettua työtä. Työnantajan arvoihin sitoutuminen luo tukea oman työn toteuttamiselle. Tiedetään, miksi työtä tehdään ja mitä sillä saavutetaan.
Sama yhteenkuuluvaisuuden tunne toteutuu myös muualla kuin työpaikalla. Erilainen järjestötoiminta luo mahdollisuuksia liittyä ryhmään ja osa osa kokonaisuutta.
Itse olen sitä paljon todistanut mm. Waste&Feast ravintoloissa, jonne kokoontuu hyvin sekalainen porukka lounastamaan. Liittyminen omaa arvomaalimaa tukevaan toimintaa luo yhteenkuuluvuutta, vaikka lounastaja ei keskustelisi kenenkään kanssa. Ollaan yhteisellä asialla.
Kyvykkyys kuvaa sitä, että haluamme onnistua siinä mitä teemme. Itsetunto ja omanarvontunto kehittyy onnistumisen kokemusten kautta. Hyvän ja rakentavan palautteen kautta voidaan tukea ja lisätä sisäistä motivaatiota sekä yleistä hyvinvointia. Koulutus, harjaantuminen ja oppimisen palo lisää kyvykkyyden kokemista ja oman elämänhallinnan osa-alueita.
Vapaaehtoisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tehtävään työssä tai muulla tukevat jaksamista. Omaan tekemiseen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat keskeisiä elämänhallinnan kokemisen tunteeseen. Silloin kun voi kokea voivansa vaikuttaa asioihin, pysyy oma motivaatio esimerkiksi muutoksiin vahvana. Toisten auttaminen lisää omaa hyvää mieltä ja onnellisuuden tunnetta. Ihminen voi kokea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Hyvien tekojen tekeminen toisille lisää merkityksellisyyden kokemusta.
Miksi tehdä töitä vapaaehtoisesti
Palkkatyö on sinänsä selkeä. Joku maksaa palkkaa siitä, että teen työtä ja käytän aikaani kyseisen palkanmaksajan tarpeiden mukaisesti. Työllä on edelleen oma statuksensa yhteiskunnassa. Yhteiskunta pyörii, kun raha liikkuu ja rahaa saa tekemällä työtä. Harvempi meistä sitä saa ilman omia ponnisteluitaan, ellei ole rikkaan suvun kasvatti, joka voi periä olennaisen osan varallisuudestaan. Työtä tehdään rahan vuoksi. Jos se työ on vielä mielekästä ja motivoivaa, niin siitä hyötyy sekä työntekijä että työnantaja. Hyvä työnantaja pitää työn kokonaisuuksista ja sen toteuttajista hyvää huolta. Tuottavuus lisääntyy, kun työntekijät ovat hyvin kohdeltuja.
Vapaaehtoistyö ei juurikaan kalpene palkkatyön rinnalla. Sen tekemisen moottorit ovat muualla kuin rahallisessa korvauksessa. Vapaaehtoistyö antaa tekijälleen usein enemmän kuin ottaa. Palkkio näyttäytyy hyvän mielen, merkityksellisyyden ja onnellisuuden kokemisen kautta.
Vapaaehtoistoiminnassa on mahdollista kehittää osaamistaan ja saada käyttöön sellaisia vahvuuksia itsestään, jotka eivät palkkatyössä tai muilla elämänalueilla ole päässeet esille. Vapaaehtoistoimintaan voi usein osallistua myös ilman erityistä osaamista. Monissa vapaaehtoistehtävissä riittää pelkkä halu tehdä hyvää. Tehtäviin ohjataan ja opastetaan. Vapaaehtoistyöntekijöistä pidetään suuressa arvossa. Vapaaehtoistyöllä ei voi koskaan korvata palveluja, vaan tekijät tuovat niihin jotakin lisää. Osaamisella, vertaisuudella ja elämänkokemuksella voidaan olla tukena monissa tilanteissa.
Vapaaehtoistyö on kaikille avointa toimintaa, jota tehdään omasta vapaasta tahdosta hyödyntämään toisia tai yhteisöä, jonka piirissä vapaaehtoistyötä tehdään. Se on usein myös paikka vaikuttaa ja osallistua itselle mielekkääseen tekemiseen, joka tukee omaa arvomaailmaa.
Vapaaehtoistyötä tarjoavat järjestöt ja seurakunnat. Jokaiselle löytyy paikka ja tehtävä, joskus joutuu etsimään sitä omaa ja sopivaa. Se kannattaa. Yksi hyvä paikka katsoa millaisia tehtäviä on tarjolla tällä hetkellä on Vapaaehtoistyo.fi
Nuoret ja työnhaku
Nuoret ja nuoret aikuiset ovat olleet lähellä sydäntä koko oman työurani aikana. Näihin aikoihin vuotta on jo kova kesätyön etsiminen menossa. Kysellään vähän sieltä ja täältä ja toivotaan parasta. Työllisyys on nuorten osalta hieman parantunut koronan jälkeen ja paikkoja on jälleen avoinna. Oppilaitokset tukevat nuoria tarjoamalla Kesäsetelimahdollisuuksia, joihin monen työnantajan on luontevaa liittyä. 60 tuntia sisältävä seteli on helsinkiläiselle nuorelle 500 euron arvoinen. Se on iso raha monelle opiskelijalle. Summat vaihtelevat hieman kotikunnan mukaan.
Monet kunnat ja nuorisotoimijat tarjoavat apua työnhakuun ja niiden kautta saa myös harjoiteltua työhakemusten ja ansioluetteloiden (CV) tekemistä. Harjoittelu kannattaa, sillä hyvin tehty hakemus avaa aina enemmän ovia.
Hyvä ja hauskakin sarja nuorten työnhakemisesta löytyy Youtubesta nimellä Massimaisteri. Väestöliiton Poikien Puhelimen toteuttama Massimaisteri keskittyy erilaisiin talousaiheisiin, kuten säästämiseen, mainontaan, veroihin, työnhakuun, velkaantumiseen ja kestävään kulutukseen. Se on tarinallisesti etenevä, lyhyistä animaatioista koostuva opetussarja. Varsinaisena kohderyhmänä yläkoulun tai 2. asteen opiskelijat, mutta sarjan teemat koskettavat ja ohjaavat hyvin myös ketä tahansa, joka haluaa perehtyä aiheeseen. Sarja vastaa aika hauskastikin tämän artikkelin otsikkoon, miksi tehdä töitä. Sitä moni nuori joutuu pohtimaan, kun omia taloudellisia tarpeita syntyy elämän edistyessä.
Unelmiesi työ
Millainen on tai olisi unelmiesi työ riippumatta siitä saatko siitä korvausta rahana tai muiden arvojen tuottamana?
Perinteisesti ajateltuna palkkatyöhön käytetään kolmasosa päivän ajasta. Se on iso osa, mutta päivään mahtuu paljon sen lisäksi. Käytätkö aikaasi siten kuin haluaisit?
Monen unelman esteenä voi olla omat uskomukset siitä, että ei voi kuitenkaan saavuttaa sitä mitä haluaisi ja minne mieli palaisi. Ajatellaan, että ei osata, ei voida oppia, ei ole aikaa, en kuitenkaan pärjäisi, en uskalla, ei minusta ole opiskelijaksi, en ole ennekään ylittänyt rajojani jne. Monet uskomukset ovat oman mielen tuottamia esteitä. Joskus myös kuulemaamme arvostelua, joka on jättänyt ikävän jäljen mielemme syvimpiin sopukoihin.
Tunnistatko omalla kohdallasi uskomuksia, jotka ovat estäneet sinua saavuttamasta jotakin unelmaasi? Miten toimit niiden kanssa? Uskallatko päästää niistä irti ja lähteä kohti unelmaasi?
Aikaisemmin kirjoitettua
Kulutustottumukset pääsivät yllättämään
Nyt on sinun vuorosi
Mikä työssäsi tai tekemisissäsi sinua motivoi? Mistä nautit? Mitä toivot ja unelmoit? Miksi tehdä töitä?
Jos mitään rajoituksia ei olisi elämässä niin mitä silloin tekisit?
11 Responses
Ihan ensin motivoi se, että voin ohjata nuoria kädentaitojen pariin, työelämään, opintoihin yms. Mitä nyt kaikkea se nuoriso-ohjaaja tekee. Toinen motivaattori on raha, jolla rahoitan elämäntapani. Tokikaan nuorisotyöstä ny4t ei saa mitään isoja summia palkkaa, mutta kuitenkin. Kolmas on se, että pääsen tekemään todella laajalla kentällä hommia ja pääsen kokemaan kaikenlaista. Kuten viime kesänä leirillä tulin köyden varassa 15m pystysuoraa kalliota alas.
Selkeästi sanotat 🙂 Itsekin pitkän nuorisotyön uran tehneenä tunnistan, että sitä kautta on saanut itse työsät myös paljon hyvää ja innostavaa, joka on auttanut pysymään siinä työssä.
Teorioita siitä, mikä motivoi työnteossa, on ollut viime vuosisadan aikana laadittu useita. Niissä puidaan erilaisia motivaattoreita mukaan lukien rahaa, perustarpeita, psykologisia tarpeita ja itsensä toteuttamista.
Työnteon luonne ja tarkoitus muuttuvat tällä hetkellä nopeasti. Eikä raha ole enää se ensimmäinen seikka. Työssä pitää olla merkitystä ja sisältöä. Toki, on töitä ja työntekijöitä, jotka tekevät oman osansa vain ylläpitääkseen omaa taloudellista hyvinvointia. Mutta kuinka kauan sellaista työtä kestää? Ja minkälainen on lopputulos, jos sydäntä ei ole pelissä?
Tässä olisi hyvä aihe postaukselle 🙂. Tutkitusti, urat eivät enää kestä koko eliniän, mutta miten ja milloin ihmiset vaihtavat ammatista toiseen, olisi mielenkiintoinen aihe tutkia.
Niin totta. Siinä kohtaa kun itse on tehnyt ammativalintaa, niin raha ja itsensä elättäminen on ollut se olennainen syy miksi töihin on lähtenyt. Nykyisin raha ei ole se päällimmäisin, vaan kaivataan merkitystä tehdylle työlle. Samassa tehtävässä pysytään ehkä 5-10 vuotta ja moni opiskelee kokonaan uuden ammatin. Itse olen ollut samalla työnantajalla 42 vuotta. Siinäkin on on vaihtelua ollut melko tasaiseen 10 vuoden välein, vaikka ns. samaa alaa onkin tehnyt.
En tiedä mitä sitä olisi pitänyt tehdä työkseen, että täysin tyytyväinen olisi ollut. Eli aina vähän haikaillut jotain muuta, mutta ehkäpä sitä unelmatyötä ei ole.. Töitä on ollut läpi elämän, onneksi. Se on ollut itselle kuitenkin tärkeää, vaikka ne työt eivät aina niin unelmajobeja ole olleetkaan.
Taitaa olla aika harvassa se, että jotakin unelmaa työssä elettäisiin. Hyviä valintoja on ehkä tullut tehtyä ja työssä viihtyy.
Itse olen saanut olla työssä kiinni läpi elämän ja se on toki ollut tärkeää jo pelkän toimeentulonkin vuoksi.
Itse mietin työtä ihmisen perusoikeutena ja peruspsykologisena asiana ja kiinnittymiskohteena: sitä liittyy ihmisiin ja yksin ja yhdessä tekemiseen ja saa elämäänsä ns. arkisen rytmin. Jotta työssä jaksaa, pitää työn (erityisesti nykyään työurien ollessa piktiä) olla mielekästä ja motivoivaa, ja nykykeskustelussa korostuu elinikäinen oppiminen. Parasta on, jos työ tarjoaa palkan lisäksi mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää, oppia ja oivaltaa, nähdä ja kokea.
Ajattelen työntekemisen ytimessä olevan myös yhteiskunnallisen osallisuuden (kuten jo alussa viittasin): sen lisäksi, että liittyy ihmisiin ja osallistuu yhteiseen tekemiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, tekee yhteiskunnallisesti hyvää, “yhteisissä talkoissa”.
Upeasti analysoit 🙂 Työn tekeminen (millainen hyvänsä) on jotakin hyvin inhimillistä. Kaipaamme tekemistä, toisten auttamista, yhteisöön kuulumista. Silloin sillä mitä teemme on merkittävyyttä, jota tarvitsemme.
Olen itse saanut tehdä työtä jossa olen viihtynyt ja jonka kulkuun olen voinut vaikuttaa. Se on ollut tärkeä osa työtä minulle. Palkka on aina merkittävää saada ja sitä saa yleensä liian vähän. Työssä on ollut omalla kohdallani paljon sellaista muuta hyvää, joka on pitänyt paikallaan vaikka palkassa onkin ollut toivomisen varaa.
Henkilökohtainen autonomia on todellakin tärkeää työnteossa, vapaus on suuri motivaattori. Vapaaehtoistyö on myös alkanut kiinnostaa ja olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja. Uskon, että siitä voisi saada paljon iloa ja myös oppia samalla uutta, mikä innostaa mua aina.
Autonomia työssä kuin myös itsenäisyys ja omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuudet ovat merkittäviä alasta riippumatta. Niiden kautta tulee kiinnittyminen tehtävään ja sen kehittämiseen.
Vapaaehtoistyö antaa tekijälleen todella paljon. Sen arvo on enemmän kuin materia. Toivottavasti läydät itsellesi hyvän tavan auttaa ja olla tukena toisille.