Arjessa on paljon haasteita ja joskus ne vaikuttavat hyvinkin paljon omaan hyvinvointiin. Silloin on hyvä palauttaa, mieleen millainen selviytyjä olen profiililtani. Jokaisella on oma tapansa selviytyä tai edetä jostakin kohtaamastaan tilanteesta eteenpäin. Usein ne ovat toistuvia ja turvaudumme siihen varmaan ja olennaiseen tapaan yhä uudelleen. Tänään haastan sinut miettimään, millainen selviytyjä olet arjessa ja tunnistatko ne omat luottotapasi silloin kun on jotakin ratkaistavaa mielessä.
Hyvinvoinnin määritelmiä
Hyvinvointia voidaan määritellä monella tapaa. Yleisesti voidaan ajatella, että hyvinvointi on myönteinen tila tai olosuhde, jossa eletään. Se tuottaa mielihyvää ja turvallisuutta. Hyvinvoinnin kokemus järkkyy, kun elämään astuu vastoinkäymisiä, uhkatekijöitä tai kriisitilanteita henkilökohtaisessa elämässä tai yhteiskunnallisen muutoksen vuoksi. Hyvinvoinnin kokemus elää vahvasti arjessa. Yksi vastoinkäyminen ei vielä horjuta koko pakkaa, olemme oppineet käsittelemään muutoksia ja sopeutumaan niihin. Joku on vahvempi, joku toinen saa kipuilla pidempään.
Yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvoinnin kuuluvat esimerkiksi elinolot, työllisyys ja työolot sekä yleinen toimeentulo. On sitten työelämässä, opiskelija, eläkeläinen tai muuten toimeentuleva, niin taloudellinen riippumattomuus lisää hyvinvoinnin kokemista. Yksilöllisen hyvinvoinnin varmistamiseksi voidaan ajatella sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuuden kokeminen ja sosiaalinen pääoma eli erilaiset kannattelevat verkostot. Näitä ovat esimerkiksi ystävyyssuhteet, tukiverkostot tai yhteiskunnalliset rakenteet, jotka pitävät huolta yleisestä hyvinvoinnista.
Selviytyminen ja sen merkitys hyvinvointiin
Olemme erilaisia vastoinkäymisten kohtaajia. Elämässä tarvitsemme kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja kykyä kääntää kohtaamamme tilanne hyödyksemme. Puhutaan resilienssistä, joka on käytännössä joustavuutta ja psyykkistä, henkistä selviytymiskykyä. Sen olemassaolo pitää huolta mielenterveydestä ja antaa uskoa sekä toivoa katsoa eteenpäin. Selviytyminen on erilaisten ratkaisujen löytämistä. Aikaisempi kokemus ratkaisujen toimivuudesta tuo varmuutta myöhemmin kohdattavien vastoinkäymisten varalle. Selviytymiskeinoja on olemassa luontaisesti, mutta niitä voidaan myös tietoisesti harjoitella ja hoksauttaa esille. Avun pyytäminen ja muiden tukeminen haastavissa elämäntilanteissa on olennainen osa resilienssiä. Toisilta saatu tuki vahvistaa omaa resilienssiä. Joustavuus ja huolenpito arjessa on vastavuoroista.
Millainen selviytyjä olen luonteeltani?
Onko sinulle tuttu BASIC Ph -malli? Sen on kehittänyt professori Mooli Lahad. Mallia on kehitetty lähi-idässä jossa vakavat kriisit ovat arkipäivää ja niiden kanssa on selviydyttävä. Usein myös uskonnollisuus edustaa vahvempia muotoja kuin ehkä meille tutumpi ja ehkä myös laimeampi tapa suhtautua uskontoihin.
Nimensä mukaisesti mallissa on kuusi osa-aluetta, jotka kuvaavat erilaisia selviytymiskeinotyyppejä. Meistä jokainen käyttää näitä keinoja riippumatta siitä onko kohdallamme elämää mullistava kriisi tai pienempi mieltämme kohtaava asia. Kaikki keinot ovat suhteessa toisiinsa. Tuskin löytyy henkilöä, joka tunnistaisi vain yhden menetelmän omakseen. Käytämme useampia, silti joku voi olla se ensisijainen, jonka kautta voi päästä käsittelemään asioita eteenpäin ja löytämään ratkaisuja.
Belief
Uskontolähtöiset keinot ratkaisumalleina. Usko voi olla voimakas resilienssitekijä. Se on usein yhteydessä sisäisiin ydinarvoihin ja uskomuksiin. Yhteisön kautta saatava tuki on merkittävä. Turvaa ja toivoa löytyy uskonnosta, aatteista ja arvoista. Elämän merkityksen pohtiminen, hiljentyminen ja mietiskely tai rukoileminen tuo mielenrauhaa.
Affect
Tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn perustuvat keinot. Ilmaisemalla tunteita voimme jakaa pelkoja, vihaa surua jne. Yhteyden tunne vertaisiin ja saman kokemusmaailman jakaneisiin tukee omaa selviytymistä. Omien tunteiden näyttäminen ja tunteista puhuminen jakaa kokemaansa kuormaa. Itseilmaisua voi harjoittaa, vaikka taiteen keinoin. Musiikki, tanssi, maalaaminen tai kirjoittaminen ovat vapauttavia mahdollisuuksia.
Social
Vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin perustuvat keinot. Ihminen on sosiaalinen ja kaipaa yhteyttä toisiin. Joillakin tukiverkko on laaja, joillakin on vain se yksi luottotaho. Molemmat ovat riittäviä hyvinvoinnin kannalta. Olennaista on turvallisen jakamisen kokeminen vaikeassa tilanteessa. Ystävyyssuhteiden ja omien yhteisöjen tuki tuo turvaa ja voi kokea olevansa omiensa kanssa. Yhdessä oleminen, harrastaminen yhdistää ja siinä samalla tulee jaettua arjen asioita ja saa tukea omaan tilanteeseensa. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä osaa ottaa vastaan toisilta tukea, antaa sitä myös itse muille ja käsittelee vaikeuksia yhdessä toisten kanssa.
Imagination
Luovuuteen ja mielikuvitukseen perustuvat keinot. Luovuus on yksi tärkeä tapa selviytyä traumasta. Ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen luovalla tavalla mahdollistaa vapautumista ahdistavasta tilanteesta. Lapset osaavat leikkiä kipunsa ulos. Aikuistuttua heittäytyminen luovuuteen voi olla vaikeampaa. Sisäinen kriitikko mahdollisesti herää ja pyrkii jarruttamaan. Myönteinen ajatteleminen itsestä sekä itsensä ja tarpeidensa kuunteleminen auttaa monesti. Luovuuteen perustuviin keinoihin luottava ajattelee positiivisia asioita, tulkitsee uniaan, luottaa intuitioonsa ja luo selviytymistä tukevia mielikuvia.
Cognitive
Järkeen ja ajatteluun perustuvat keinot. Ongelmanratkaisukyky ja asioiden eritteleminen auttaa hahmottamaan etenemismahdollisuuksia. Strategian luominen, faktoihin nojautuminen ja aikaisempien kokemusten hyödyntäminen tuovat pohjaa edessä olevaan asiaan. Pulmien ratkaiseminen ja itsensä haastaminen älyllisissä tehtävissä pitävät yllä strategisista ratkaisuista nauttivien selviytymiskeinoja. Järkeen ja ajatteluun nojaava selviytyjä listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää. Suunnitelman tekeminen on luontevaa.
Physical
Fyysisiin resursseihin pohjautuvat keinot. Fyysinen aktiivisuus purkaa sisällämme olevaa energiaa ja tunteita. Joku ehkä tunnistaa, että esim. juoksuharrastus voimistuu siinä kohtaa, kun kohdataan vastoinkäymisiä. Juostaan ongelmia karkuun. Fyysinen aktiivisuus antaa tilaa aivoille vapauttaa tunnekokemusta epäsuorasti, jotta sitä voidaan käsitellä ymmärrettävällä tasolla. Lenkkeily ja ulkoilu, itselle mielekäs liikunta on tasapainottamassa elämää. Fyysisiin resursseihin kuuluvat myös riittävä ravinto, riittävä uni ja rentoutuminen. Luonto ja luonnossa liikkuminen on tärkeää ja rentouttavaa. Metsä hoitaa.
Löydätkö sinulle tyypillisiä keinoja? Mikä on tutuinta? Mikä jää vieraaksi? Mitä haluaisit vahvistaa? Mitä vastaat kysymykseen, millainen selviytyjä olen?
Psyykkinen palautuminen vahvistaa selviytymistä
Psyykkinen palautuminen työstä, opiskelusta, elämän tilanteista on tukemassa mielen hyvinvointia. Joustavuus ja resilienssi eivät ole taikakeinoja, joiden avulla elämä muuttuu helpoksi ja vapaaksi vastoinkäymisistä. Niitä tulee väistämättä eri kokoisina palasina arkeen mukaan.
Palautuminen ja rentoutuminen meille ominaisilla keinoilla on hyväksi keholle ja mielelle. Silloin kun mieli voi olosuhteisiin nähden hyvin, on myös voimavaroja kohdata elämä sellaisena kuin se vastaan tulee.
Lepo, riittävä ravinto, sosiaaliset suhteet ja turvallisuuden kokeminen ovat elementtejä, jotka turvaavat elämää.
Omaa psyykkistä joustavuutta voi miettiä myös Resilienssitestin avulla. Linkin takaa löydät yhden mallin jonka kanssa voit arvioida omaa luontaista tapaasi kohdata elämää.
Aikaisemmin kirjoitettua
Kolme näkökulmaa jotka vaikuttavat huomiseen
Nyt on Sinun vuorosi
Mieti asioita ja tilanteita, jotka saavat sinut iloiseksi.
Pohdi, millainen selviytyjä olet, miten toimit, kun sinulla on haastavaa, miten toimit vaikeissa tilanteissa.
Kirjoita nimesi pystysuoraan paperille, kirjoita jokaisen kirjaimen kohdalle myönteinen asia tai huomio, joka kuvaa itseäsi tai kertoo vahvuuksistasi. Saat kehua itseäsi!
Tässä omani tänään
M – myönteisesti ajatteleva
A – asioiden ihmettelijä ja utelias tutkija
R – rakastava huolenpitäjä
E – etsijä ja kokeilija luonnoltaan
8 Responses
Mielenkiintoinen postaus ja hauska tehtävä. Minä olen K=kiltti A=ajattelevainen T=tunnollinen I=ihmeellinen (piti heittäytyä lopussa oikein kunnolla kehumaan) 😀
Kiitos 🙂 Hyvä kun kehuit. Ollaan siinä usein turhan kainoja.
Ihana ja mielenkiintoinen postaus, kiitos!
Olen ehkä eniten kognitiivinen ja fyysinen selviytyjä. Olen melkein aina varma siitä, että kaikki järjestyy. Optimistinen perusluonne pelastaa monesta. Olen ihminen, joka tarvitsee tietoa ja järkeilyä, ne korostuvat myös kaikenlaisessa selviytymisessä.
M= Myönteisyys
I= Ilo ja innostus
N= Nokkela luovija
N= Nopea ratkaisija
A= Avoimuus
Tunnistan itsessänikin optimistisen perusluonteen. Elämässä tapahtuu ja kaikki ei aina niin hyvin mene, mutta järjestyy ajallaan.
Ihan mahtavasti sait kerrottua itsestäsi hyvä ja kannustavia asioita. Kiitos 🙂
Tässäpä oli paljon pohdittavaa enkä ole miettinyt millainen selviytyjä olen. Tyhjentävää vastausta ei taida nytkään tulla, mutta vastoinkäymisiä kohdatessa olen tavallaan nöyrtynyt kohtalooni suuremmin pullikoimatta tai liikaa surkuttelematta ja alkanut etsiä keinoa kohti parempaa. Olen aina uskonut parempaan, siihen, että jotain korjaavaa, jotain tätä parempaa on tulossa.
T= tarmokas I=innovatiivinen I=itsepäinen N=nautiskelija A= avulias
Hyvin realistinen on sinun tapasi suhtautua tulevaan tai asioihin jotka eivät ihan suunnitelman mukaan mene. Lopulta meille aika usein jää eteen sopeutuminen. Ja varmaan yhtä usein se tuo myös tullessaan mahdollisuuksia, joita ei osannut ajatellakaan.
Hienosti nostit nimestäsi piirteitä joista ammennat sitä selviytymisosaamista elämään.
Hyvinvoinnin määritellä on vahvasti sosiokultuurisidonnaista. Se, mihin ihminen on kasvanut, antaa puitteita siihen, miten hyvinvointia koetaan, miten kriiseistä selvitään ja mitkä ovat oman elämän kulmakiviä.
Itselleni tuli vastaan aika monta kova paikka, joten selviytymiskykyä on tarvittu. Opettelen edelleen, miten erilaisista kriiseistä pystyy selviytymään ehjin nahoin 😊 .
Juuri noin. Meillä on tietty malli elämästä jota pidetään normina. Jossakin muualla elämä näyttää meistä melko onnettomalta, tukalalta, pelottavalta tai mitä ikinä se onkaan. Se on kuitenkin niiden ihmisten normaali jotka siinä elinympäristössä elävät.
Jokainen kokemamme kriisi tuo lisää apuja omaan keinovalikoimaamme.