Pian vietetään ystävänpäivää. Ystäviä on muistettu herkuilla, korteilla ja kaikkein läheisimpiä jollakin aivan erityisellä rakkauden viestillä. Ystävänpäivä on oikein mukava asia, vaikka kyllä sitä ystävää saa mielestäni huomata ja arvostaa ihan joka ikinen päivä.
Tällä viikolla mietin hieman ystävänpäivän historiallista taustaa kuin myös sen viestiä ystävyydestä ja sen merkityksestä. Aloitetaan niistä muinaisista roomalaisista 😀
Antiikinaikaan näihin aikoihin vuodesta vietettiin Lupercalian päivää. Lupercalia oli muinainen pakanallinen juhla, jota vietettiin vuosittain Roomassa. Vaikka ystävänpäivä on nimetty marttyyrikuoleman kokeneen kristityn pyhimyksen Valentinuksen kanssa, jotkut historioitsijat uskovat, että päivä on alkujaan Lupercalian jälkeläinen.
Toisin kuin ystävänpäivä, Lupercalia on verinen, väkivaltainen ja seksuaalisesti ladattu juhla, joka oli täynnä eläinuhreja ja nykykäsityksen mukaan hyvin riettaita ja vapaamuotoisia menoja.
Jo muinaiset roomalaiset
Lupercalian tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta se on voitu jäljittää aikaan noin 500 eKr.
Roomalaisen legendan mukaan kuningas Amulius käski hukuttaa vastasyntyneet veljekset, Romuluksen ja Remuksen Tiberjokeen kostoksi heidän äitinsä rikkomasta selibaattilupauksesta.
Kuninkaan palvelija kuitenkin sääli lapsia ja laittoi kaksospojat koriin, jonka laski jokeen. Joki kuljetti korin ja veljekset alajuoksulle, jossa se pysähtyi lopulta rannan viikunapuun oksiin. Naarassusi löysi korin hoivasi poikia. Susi hoiti lapsia kotiluolassaan Palatinuskukkulan juurella, johon Rooman kaupunki myöhemmin perustettiin
Paikallinen paimen ja hänen vaimonsa adoptoivat kaksoset myöhemmin ja he oppivat isänsä ammatin. Aikuisina he surmasivat Amuliuksen, joka oli määrännyt heidän kuolemansa. Pojat löysivät myös heitä hoitaneen naarassuden luolan ja antoivat sille nimen Lupercal.
Lupercalia juhlan uskotaan olleen naarassuden kunnioittamiseksi ja roomalaisen hedelmällisyyden jumalan Lupercuksen miellyttämiseksi vietetty päivä.
Tarinasta syntyi juhla
Roomalaiset viettivät helmikuun 14. päivänä äitiyden ja avioliiton suojelijan Junon päivää hurjin menoin uhraten vuohia ja koiria kolmipäiväisen Lupercalia-juhlan yhteydessä.
Tässä pakanallisessa juhlassa alastomat susiksi pukeutuneet miehet juoksivat ympäri kaupunkia ja piiskasivat ihmisiä vuohennahkaisilla remmeillä.
Kirkko yritti kitkeä juhlaa, mutta ei onnistunut. Kansa halusi pitää kiinni juhlastaan. Niinpä kirkko pyrki vaikuttamaan juhlan sisältöön.
Vaan kuka on Valentinus, joka yhdistetään ystävänpäivään. Tarkkaa tietoa ei siitäkään ole olemassa, sillä historioitsijat ovat löytäneet useampia Valentinuksia samalta aikakaudelta, jotka sopisivat olemaan ystävänpäivän taustalla.
Yleisin ajatus kuitenkin on, että kyse on roomalaisesta piispa Valentinuksesta. Hän lienee elänyt 200-luvulla ja koki marttyyrikuoleman.
Vankeusaikanaan piispa Valentinus rakastui vanginvartijan tyttäreen, jolle lähettämänsä viimeisen kirjeensä hän allekirjoitti sanoin: Sinun Valentinesi. Tätä allekirjoitusta käytetään yhä monissa maissa, kun halutaan lähettää Valentinen päivän kortti ”salaiselta ihailijalta”. Valentinus mestattiin 14. helmikuuta vuonna 269.
Elinaikanaan Valentinus suhtautui avioliittoon toisin kuin keisari Claudius, joka ei katsonut hyvällä sotilaiden avioitumista. Keisarin mielestä aviomiehet olivat siten huonompia taistelijoita, koska he ajattelivat perhettään ja puolisoitaan enemmän kuin sotavoittoja. Niinpä sotilaiden oli mentävä salaa naimisiin. Piispa Valentinuksen kerrotaan auttaneen ja rohkaisseen heitä vihille. Tämä maksoi lopulta piispalle hänen henkensä.
Tarinoiden mukaan sotilaiden kiitolliset vaimot veivät lahjoja piispa Valentinukselle, kun tämä joutui vankilaan. Ystävänpäivän lahjaperinteen uskotaan saaneen alkunsa tästä tapahtumasta.
Helmikuussa monet linnut aloittavat pesintäkauttaan ja etsivät puolisoita. Taiteen kautta voidaan löytää myös monia teoksia, joissa Valentinus on kuvattu lintujen kanssa. Romanttinen kuva ajankohdasta lienee vahvistunut taiteen ja lintujen kosintamenojen kautta.
Ystävänpäivän viettäminen
Nykymuotoisen ystävänpäivänpäivän juuret ja tapakulttuuri ovat lähtöisin Englannissa. Kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537. Monet Valentinuksen päivään liittyvät tavat ja uskomukset ovatkin kotoisin Englannista.
Kaupalliseksi juhlaksi ystävänpäivä aloitti tiensä luonnollisesti Yhdysvalloista. Siirtolaisten mukana 1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin ja siitä kasvoi nopeasti kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen.
Pieni artikkeli siitä miten ystävänpäivää vietetään maailmalla 🙂 TÄSSÄ
Ystävänpäivä Suomessa
Suomessa ystävänpäivä ei ole mikään kovin vanha juhla tai päivä. Se rantautui Suomeen vasta 1980-luvulla. Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on ystävien muistamisen päivä enemmänkin kuin rakastavaisten juhlapäivä. Ollaan varmaan edelleen pidättyväisempiä kuin jonkun muun alueen tyypillisimmät persoonallisuudet 😀
Ystävänpäivä rantautui Suomeen alkujaan Tampereen sydänyhdistyksen kautta 1979. Sydänyhdistys keksi silloin yhdistää omaan viestintäänsä kansainvälisenä ystävänpäivän tunnuksena käytetyn punaisen sydämen. Kun Suomen Punainen Risti vielä painatti samoihin aikoihin ensimmäiset ystävänpäiväkortit Suomessa, niin päivän juhliminen sai muotoja myös Suomessa.
Kalentereissa ystävänpäivä on ollut virallisesti vuodesta 1996.
Ystävänpäivää pidetään yhä yhtenä vuoden tärkeimmistä ja romanttisimmista päivistä. Ystävänpäivän tervehdyksiä lähetetään lähes samalla innolla kuin joulutervehdyksiä.
Ystävänpäivässä piilee pieni uskomus: Ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja sen siementen lukumäärän laskeminen todistaa sen, kuinka monta lasta saa.
Minulla se mahdollisuus on jo taaksejäänyt, mutta suosittelen sopivasti hedelmällisyysiässä oleville tutkailemaan ennustusta tarkemmin.
Aihetta sivuavaa aikaisemmin
Täällä hauska ystävänpäivän askartelu
Miten sinä vietät ystävänpäivää
Vietätkö ystävänpäivää? Miten muistat tai huomioit rakkaat läheiset silloin? Millaisen ystävänpäivätervehdyksen olet saanut, joka on erityisesti jäänyt mieleen?
10 Responses
Hyvää tulevaa ystävänpäivää!
Minä ostan lähimmille ja tärkeimmille ystäville kortit, ja joskus, jos aikataulut antavat myöden, käymme kahvilla.
Kiitos, samoin sinulle.
Isoja juhlallisuuksia ei ole meillä ollut. Varmaan johtuu siitä että ei olla sellaista sukupolvea joiden elämässä päivän viettäminen olisi ollut mukana lapsesta saakka. Jotkut rakkauskahvit ehkä kotona nautitaan ja muuallakin jos osuu kohdalle.
Kiitos! Hyvä ystävänpäivä sinullekin!
Minulle ystävänpäivän pitkä historia tuli yllätykseksi. En ole koskaan ajatellut, että juhlalla on näin pitkät perinteet. Oli tosi mielenkiintoista lukea.
No niinpä. Varmaan se suuri kaupallisuus mitä tähän päivään liittyy vie ajatukset johonkin nykyhistoriaan. Taustalla sitten jotain ihan muuta.
Itse niin miellän ystävänpäivän nimenomaan ystävyyden juhlistamiseksi, enkä niinkään pariskunta-päiväksi, kuten Amerikassa vaikkapa. Meillä ei siis miehen kanssa ole mitään ystävänpäivä juttuja, kavereille laitan viestit. Taisinkin luulla Valentine’s Dayn syntyneen Amerikasta! Aina oppii uutta.
Arvelen että tuo kaupallisuuden ulottuvuus laittaa ajattelemaan että koko päivä on keksitty Amerikassa. Itse en erityisemmin päivää osaa viettää. Toki toivottelen hyvää ystävänpäivää kohdatessani toisia.
Hyvää ystävänpäivää! Mielenkiintoista historiaa. Joskus Valentinuksesta luinkin, mutten tiennyt koko tarinaa.
Monilla asioilla on taustansa. Ja tässä se ei ollut alkujaan niin rakkaudellinen ollenkaan. Hyvä vaan että on historian saatossa muuttunut.
Itse en niin vietä ystävänpäivää. Töissä nuorten kanssa tehdään kortteja ja lahjoja, mutta siihen se jää. En koe kyseistä päivää tärkeäksi, varsinkin kun moni nuori jää paitsi sitä ystävää. Osalle se on siis surun päivä.
Tuo on niin totta nuorten ja varmasti myös aikuistenkin kohdalla. Yksinäisyyttä on nykyään paljon ja se on kipeä kohdattava. Ihmisiä voi olla ympärillä vaikka kuinka paljon ja silti olla yksin.
Ystävänpäivä on sinun ja minun ikäluokalleni vieras jo lähtökohdiltaan. Se on päivänä vielä niin uusi, että on iso osa ihmisiä joille se on vielä outo.