Kurssikeskus Kinanen

Joulukuun opit ja flopit

Tämän vuoden alussa aloitin sarjan, jossa joka kuukausi hetkeksi pysähdyin katsomaan taaksepäin. Nyt on edetty jo joulukuun opit ja flopit – kirjoitukseen.

Elämä vilistää nopeasti ja ajoittain havahtuu siihen, että on mennyt virran mukana kuin huomaamatta. Arjen asiat, työ, harrastukset tai kodin asiat hoituvat rutiinilla ja muu aistiminen voi jäädä vähemmälle. Mistään kovin syvällisestä ei tässä ole kysymys. Enemmän havaintoja asioista joita katsoo taaksepäin. Niihin on ollut hyvä palata myös itse. Mitä tulikaan tehtyä tai ihmeteltyä aikaisemmin.

Opinpoikasta alkuun

Aikaisemmin kirjoitinkin opinnoistani kuluneen vuoden aikana. On ollut hauskaa liittyä eri toimijoiden tarjoamiin opintomahdollisuuksiin vielä seniori-ikäisenäkin. Yksi näistä oli Senioreiden liiketoiminta ja digiosaamisen kokonaisuus. Koulutus sinänsä oli ihan ok, vaikka siinä oli kokonaisuudessaan vielä paljon muotoiltavaa, jotta se palvelisi nimensä mukaisesti osallistujia.

Todistusta suorituksesta ei meinannut millään saada. Toki, en taida sillä erityisemmin mitään tehdä, mutta muistona arvokas. Todistuksen saamista piti kerjätä moneen kertaan. Koko (isolle) ryhmälle ne tulivat enemmän tai vähemmän myöhässä. Onkohan kaikki saaneet sitä edes vielä tänäkään päivänä.

Olin lopettamassa kurssia jo useampaan kertaan turhautumisen vuoksi. Loppuun saattamisessa on iso osa pienellä ryhmällä, joka koottiin WhatsAppiin. Sieltä sai ammennettua intoa suorittaa koko kokonaisuus ja ylittää omat turhautumiset. Kiitos koko ryhmälle siitä.

Joulukuun opit ja flopit. Senioreisen liiketointa- ja digiosaamisen koulutuksen todistus.

Mitä opin

Sinnikyys ja sisu ovat edelleen käyttökelpoisia välineitä omien tavoitteiden saavuttamiseen. Hyvä tuki ryhmästä tai muista läheisistä on ensiarvoisen tärkeää elämässä. Olen kiitollinen kaikille elämässäni mukana oleville ihmisille. Ilman teitä, kannustamista ja myötäelämistä olisi elämä paljon ikävämpää. Kiitos kun olette.

Toisena kuvana tähän sarjaan lautapeli. Niitä on aina mukava pelata yhdessä toisten kanssa. Minulla enempi lasten kanssa ja ne lapsetkin ovat jo aikuisia. Tämän vuoden joulunaikana tuli kaksi uutta peliä. Ja siis ihan uutta, jota ei oltu aikaisemmin pelattu. Kuvassa niistä toinen. Palikoiden järjestämistä annettuihin raameihin. Sai välillä miettiä tosissaan miten asettaa palikkansa ja olla nopeampi. Melko tasoissa mentiin tyttären kanssa.

Joulukuun opit ja flopit. Pelilauta pöydällä.
Ubongo

Mitä opin

Opin tietenkin uuden pelin. Lisäksi huomasin kuinka hyvää jo hidastuville aivoille tekee jumppaaminen ja harjoituttaminen. Aina ei tule arjessa huomattua kuinka tärkeää aivoterveys on muun kehon hoitamisen lisäksi. Ei muuta kuin lisää lautapelejä treenaamiseen. Tässä pelattavana Ubongo

Jotain floppia, vaikka ei omaani, tai miten sen nyt ottaa

Perheen ruokahuolto on pitkälti omissa käsissäni. Tykkään laittaa ruokaa ja kokeilla erilaisia juttuja. No, nyt tein ihan tavallista ruokaa. Kalakeittoa, josta pidän suunnattomasti. Voisin syödä kalakeittoa vaikka useamman kerran viikossa. Tein keiton valmiiksi ja lähdin töihin. Mies jäi kotiin ja ohjeistin että keitto on valmiina. Ei tarvitse muuta kuin lämmittää.
Ja mies lämmitti. Nosti kattilan hellalle ja laittoi lieden päälle. Ja täysille tietty. Sen jälkeen olikin hyvää aikaa keskittyä johonkin muuhun. Ja hyvin keskittyi. Havahtui vasta kun palaneen käry täytti kodin.
Kotiin palatessani haistoin palaneen katkun jo rappukäytävässä.

Sain uuden kattilan.

Joulukuun opit ja flopit. Kuvassa pohjasta täysin palanut kattila.

Mitä opin

Olen jatkossa tarkempi ohjeisuksessa. Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen pohjaan palanut soppa. Jatkossa ehkä ruokaa tulee vasta kun olen itse kotona tai lämmitystapana on mikro 😀

Tässä oli tällä kertaa joulukuun opit ja flopit. Itsereflektio jatkuu myös vuonna 2025 jollakin teemalla. Se ei ole vielä ihan kirkastunut, mutta onhan vielä aikaa.

Aikaisemmin kirjoitettua

Marraskuun opit ja flopit

Lokakuun opit ja flopit

Syyskuun opit ja flopit

Elokuun opit ja flopit

Heinäkuun opit ja flopit

Kesäkuun opit ja flopit

Toukokuun opit ja flopit

Huhtikuun opit ja flopit

Maaliskuun opit ja flopit

Helmikuun opit ja flopit

Tammikuun opit ja flopit

Nyt on sinun vuorosi

Mitä jäi joulukuusta muistiin? Mistä iloitsit ja sait voimaa? Mitä ehkä et ole valmis heti kokemaan uudelleen?

Jaa artikkeli someen:

2 Responses

  1. Joulukuussa olin aktiivinen, perhekeskeinen ja odotin pitkää lomaa. Joulukuu toi ensimmäistä kertaa pikkupakkaset, joista iloitsin, ja joulukuuhun mahtui aivan ihana ja rento joulunvietto.

    1. Mukavan kuuloinen joulukuu sinulla. Pikkupakkanen on mukava asia. Siinä viihdyn itsekin. Marras-joulukuu oli mukavan kuiva osa syksyä tänä vuonna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

On Key

Katso myös

suomenlippu liehuu

Hyvää itsenäisyyspäivää

Lasten sanoin: Minun Suomeni on sinivalkoinen,itsenäinen ja satakasivuotinen.Minun Suomeni on rauhallinen,kiltti ja rehellinen.Minun Suomeni on turvallinen,puhdas ja ystävällinen.Minun Suomeni on kaunis ja ihana.Minun Suomeni on hieno

Arjen pieniä yllätyksiä. Kuvassa ilmanvaihtoputket, johin joku on piirtänyt nenän ja suun.

Arjen pieniä yllätyksiä

Tänään haluan jakaa kanssasi arjen pieniä yllätyksiä. On yksi asia, johon olen työmatkallani alkanut kiinnittää huomiota erään talon seinustalla. Tervehdin sitä ystävällisesti ohi kulkiessani. Se

Mikä tekee sinusta sinut. Kuvassa nainen joka nojaa kävelysauvoihin ja katselee ylöspäin

Mikä tekee sinusta sinut?

Oletko pysähtynyt miettimään, mikä tekee sinusta sinut? Huomasin itse, että vastaus ei olekaan ihan yksinkertainen tai helppo. Kysymys haastoi taas tutkimaan myös omaa itseä laajemmin.

Lokakuun valoja ja varjoja. Kuvassa vesisateinen piha illan pimeydessä.

Lokakuun valoja ja varjoja

Kuukausi on taas vierähtänyt ja syksy edennyt. Lokakuun valoja ja varjoja on katsaus menneisiin päiviin. Koetun ja eletyn reflektointi tekee välillä hyvää itselle. Samalla tulee

Pyhäinpäivänä. Kuvassa nukkekodin Suntio katselee pikku kappelin kirkkoarhan hautoja.

Pyhäinpäivänä

Pyhäinpäivänä syttyvät kynttilät valaisevat marraskuun pimeyttä. Pyhäinpäivänä monet vaeltavat hautausmaille sytyttämään muistokynttilöitä. Kaunis ja koskettava perinne. Sytytetty kynttiä loistaa myös mielissämme – muistutuksena siitä, että